Miksi joku tatuoi pohkeeseensa avokadon, toinen käsivarteensa maitotölkin ja kolmas vatsaansa pizzan? Hotelli- ja ravintolamuseon FOOD TATTOO -näyttely esittelee ruokaan ja juomaan liittyviä tatuointeja sekä tarinoita siitä, miksi tatuoinnit ovat kantajansa iholle päätyneet. Näyttelyn asiantuntijana toimi sosiaali- ja kulttuuriantropologi Suvi Jaakkola. Jaakkolan mukaan tatuoinneiksi iholle päätyvät yleensä rakastetut ja arvostetut asiat. Jos oma intohimo on…
Edustusruokia presidentille Motin keittiöstä 1960-luvulla
Artikkeli on julkaistu alun perin Hotelli- ja ravintolamuseon Hopeatarjotin-lehden numerossa /2002. ”Miksikö Motista tuli presidentin keittiö? Koska Motissa ruoka oli aina onnistunutta ja hyvää”, Motin entinen keittiöpäällikkö Erkki Markamo kertoo. Motissa suunniteltiin ja valmistettiin Presidentti Urho Kekkosen järjestämien virallisten lounaiden ja päivällisten lisäksi myös monet Tamminiemessä, suurlähetystöissä ja metsästysmajoilla pidetyt privaattitilaisuudet. Ravintola sai julkisuutta ja…
Roskakalako – kirjoituksia kaloista ja ruoan historiasta Suomessa
Suomalaisen ruokakulttuurin ’kuumana perunana’ roskakala on ristiriitojen kyllästämä aihe, joka herättää kiivaita tunteita. Pohtimalla, miksi osaa Suomen kalastosta on pidetty hyödyttömänä ja arvottomana, toisin sanoen roskana[1], pyrin perkaamaan suomalaisen yhteiskunnan suurten valtiollisten tapahtumien varjoon jäänyttä arkista aihetta. Se, miksi eri kalalajeja on käytetty tai hyljeksitty ruokana suomalaisessa yhteiskunnassa, selittyy osin alueellisilla eroilla, osin yhteiskunnan modernisaation…
Fredrika Runebergin persialainen kastike
Allekirjoittanut pitää kovasti Runebergin tortuista, mutta tänään haluan puhua jostakin muusta. Puhutaan Fredrikasta, ja Fredrikan keittokirjasta, ja ennen kaikkea valmistetaan kastike, joka on suoraan kansallisrunoilijamme pöydästä. Kokki, emäntä, vaimo, kirjailija Fredrika Runeberg (1807-1879) on ristiriitainen hahmo. Naisasianainen, joka vietti suurimman osan elämästään kodin hengettärenä. Runoilija, joka poltti omia teoksiaan. Kirjailija, jonka ainoa tässä blogissa käsiteltävä…
Kun suomalainen sushin löysi
Sushi lienee japanilaisen ruokakulttuurin tunnetuin herkku. Sen alkujuuret kuitenkin ovat Koillis-Aasian vuoristokylien tavassa säilöä kalaa fermontoituneeseen riisiin. Japanilaisen sushin tunnusomaiset piirteet ovat etikoitu tahmainen riisi, tuore kala ja äyriäiset sekä merilevä. Osoitus sushin muuntautumiskykyisestä perinteestä on muun muassa 1970-luvulla yhdysvaltalaiseen makuun kehitelty california roll. Hotelli Torni on edelläkävijä Suomalaiset ravintolat tarjoilivat pitkään pelkästään länsimaalaista ruokaa….
Puoliympyröitä ja tähtitorttuja – joulutortun monimuotoinen historia
Joulutorttu kuuluu monen jouluun. Torttuja syödään sekä jälkiruokana että kahvipöydässä. Niihin liittyy monenlaisia mieltymyksiä, joista myös kiistellään. Osa herkuttelee valmiilla ostoleivonnaisilla. Toisille on tärkeää leipoa tortut itse valmistaikinasta tai tehdä taikinakin itse. Myös joulutorttujen muoto ja täytteet vaihtelevat. Joillekin puoliympyrä on se ainoa oikea muoto. Toisten mielestä tortun kuuluu ehdottomasti olla tähden tai puolikuun muotoinen….
Kaamoksen karnevaali, pikkujoulu
Joulun etukäteisjuhlia tunnetaan myös muualla, mutta erityisesti Suomessa pikkujoulusta on tullut nykyään jopa useamman kuukauden kestävä ajanjakso. Kaamoksen karnevaali, kuten kansatieteilijä Sirpa Karjalainen on sitä kuvannut. Jouluun sekä sen odotukseen kuuluu niin maallisia kuin kirkollisia aineksia. Tässä blogitekstissä keskitytään pikkujoulunvieton maallisiin iloihin. Joulu aikaistuu vuosi vuodelta? Pikkujoulu vakiintui terminä 1900-luvun alussa, ja sitä on Suomessa…
Jälkiruokia ja makeita leivonnaisia 1800-luvun menyissä
Artikkeli on julkaistu alun perin Hotelli- ja ravintolamuseon Hopeatarjotin-lehden numerossa 1/2001. Hotelli- ja ravintolamuseon suuren ruokalistakokoelman vanhin painettu menyy näyttää enemmänkin lehtileikkeeltä kuin menyykortilta. Menyy on Frenckellin kirjapainon juhlapäivällisiltä. Tilaisuus järjestettiin Helsingissä Kaisaniemen ravintolassa 20. toukokuuta 1862. Ranskankielinen lista oli ajan tavan mukaan pitkä ja juhla-ateria koostui useasta eri kattauksesta: kaksi alkukeittovaihtoehtoa, kaksi alkuruokaa, yksi…
LOTTA SVÄRD – ruokaa koko komppanialle
”Yhä vieläkin Lotta Svärdistä puhe syntyy toisinaan, kun iltavalkean ääressä sotakumppani kohdataan.” Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoinen, aseeton maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921–1944. Lottatyö oli monipuolista yhteiskunnallista huoltotyötä ja avustustoimintaa niin siviilien kuin puolustusvoimienkin hyväksi. Järjestössä toimi enimmillään 240 000 naista ja tyttöä. Lottien toimialoista jäsenmäärään suhteutettuna suurin oli ruokahuolto. Muonitusjaoston työ oli heti alusta alkaen…
NAKIT JA RANSKALAISET – mitä lapset syövät ravintolassa?
Matkailun ja ravintolassa käyntien lisääntyessä myös lapsia on haluttu ottaa mukaan. Keskustelu lasten ravintolakäynnistä nousee esille säännöllisin väliajoin. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista löytyy lastenlistoja 1960-luvulta alkaen. Millaisiin paikkoihin lapset ovat olleet eri aikoina tervetulleita ja mitä heille on tarjottu? Suomessa ravintolat olivat pitkään ennen kaikkea anniskelupaikkoina. Ravintoloita oli vähän ja niissä kävivät erityisesti miehet. 1960-luvulta…
”Huh huh hyvvää kallaa”- aikamatka inarinsaamelaiseen kulttuuriin
Saamelainen ruokakulttuuri perustuu pohjoisen luonnosta ja eläimistä saataviin raaka-aineisiin. Luonto tarjoaa eri vuodenaikoina eri raaka-aineita. Poro, kala ja marjat eri muodoissaan ovat pohjoisen keittiön perusta. Porosta saadaan monenlaisia ruokia ja yleisesti tunnetuin herkku lieneekin poronkäristys. Tuoreesta poron lihasta keitetty liha- ja selkäkeitto herauttaa veden kielelle ja keittääpä joku vielä koparakeitonkin. Poron verestä tehdään verimakkaroita sekä…
Ravintolaelämässä koettiin 1970-luvulla mullistusten aika
Suomalaiset olivat siirtyneet maalta kaupunkiin 1960-luvulla ja moderni palveluyhteiskunta yleistyi. Vapaa-aika lisääntyi, elintaso kohosi ja ravintoloilla oli uusia haasteita vastata asiakkaiden kysyntään. Uusi alkoholilaki ja laki keskioluesta tulivat voimaan 1969 ja ravintolan anniskeluikärajaksi tuli 18 vuotta. Kaikki tämä valmisteli ravintoloita uudenlaiseen vaiheeseen, kun siirryttiin 1970-luvulle. 1970 -luvulla ravintolaelämä puhututti suomalaisia. Ravintoloilla oli pukeutumista koskevia sääntöjä…
Suomi syö ja juo 