Satokauden ruokaa, erikoisen yhteistyön tulos

Tämä on esimerkki odottamattomasta yhteistyöstä. Elokuussa 2016 julkaistaan Satokauden ruokaa -kirja, jonka kanteen kirjailijoiksi merkitään Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula ja Suomi syö ja juo -hanketta luotsaava projektitutkija Susanna Haavisto. Taustalla on koko joukko hienoja suomalaisia museoita. Tässä blogitekstissä halusimme kertoa, mistä tämä erikoinen yhteistyö sai alkunsa. Twitterissä @suomisyojajuo -tilin viesteistä näkee, että yhteistyömme ideointi alkoi…

Karjalanpiirakoiden historia

Karjalanpiirakka on yksi suomalaisen ruoan ikoneista. Sillä on oma emoji, ja se on saanut Aito perinteinen tuote -suojauksen vuonna 2003. Teollisesti valmistettu riisipiirakka ei täytä nimisuojan vaatimuksia, mutta todistaa suomalaisesta rakkaudesta legendaariseen evääseen. Oikea soikea piirakka Millainen sitten on aito karjalanpiirakka? Lyhyen määritelmän mukaan se on erityisesti Pohjois- ja Laatokan Karjalassa valmistettu avonainen soikea uunipiirakka. Aito periteinen tuote -suojauksen…

Viilin historia

Oletko koskaan ajatellut, että lehmän maito on sesonkituote? Nykyään tuttu tölkki odottaa jääkaapissa aamusta toiseen, mutta tuoretta maitoa juhlittiin vielä 1800-luvulla kuin uusia perunoita nykyään. Maidon sesonkiluonne liittyi karjatalouden vuodenkiertoon ennen 1900-luvun alussa tapahtuneita maatalouden kehitysaskelia. Niitä ennen lehmät menivät umpeen talvella; niiltä ei herunut maitoa. Vasikoita syntyi tavallisesti kerran vuodessa, keväisin. Silloin saatiin taas…

Kalakeitto

Kalakeiton juurille on haastavaa päästä. Tuhansien järvien maassa kalaa on varmasti kypsennetty liemessä jo ensimmäisten saapuneiden ihmisten padoissa. Nyt kotimainen kala kiinnostaa taas, ja siitä kehitellään uutuustuotteita ja -reseptejä.   Patojen perinteitä Kalastuksen perinteitä voi kartoittaa esimerkiksi rannikko/sisämaa -akselilla. Niiden välillä pyynti- ja käyttötavoissa on ollut eroja, ja esimerkiksi rannikolla ei suolattu suomukaloja toisin kuin…

Vappu ja sitruuna ovat historiallinen pari

“Ei Vappu ole köyhän ystävä.” Vakka-Suomi Vapun historia on värikäs. Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan Suomessa on juhlittu toukokuun ensimmäisenä päivänä jo keskiajalla, jolloin juhlittiin abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen kunniaksi. Abbedissa oli anglosaksien pyhän kuningas Richardin tytär, joka levitti kristinuskoa pohjoiseen. Suomalaisia kirkollisia vappuperinteitä ovat Vilkunan mukaan monenmoiset työkiellot, jotka liittyivät esimerkiksi kalastamiseen ja kylvöön…

Mämmi on yhteistä ruokaperinnettä

Maltaat, ruisjauhot ja vesi – niistä syntyy jälkiruoka, josta jokaisella suomalaisella on mielipide. Katolisen ajan paastoruoasta on tullut pääsiäisaterian kruunu, joka verhoillaan maitoon tai kermaan. Moderni mämmi muuntautuu trendiresepteissä esimerkiksi muffinsseihin ja pitsaan, tai tarjoillaan makeiden jälkiruokaviinien kanssa. Katolisen ajan perintöä Suomessa mämmiä syötiin alkujaan lounaassa; Ala-Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Mämmi liittyi katoliseen ruokaperinteeseen…

Ruisleivän pieni historia

Vanhimmat rukiin jyvät on ajoitettu yli 11 000 vuotta vanhoiksi. Välimeren alueella, esimerkiksi Turkissa ja Syyriassa, sitä pidettiin kuitenkin enemmänkin rikkakasvina. Vasta myöhemmin eurooppalaiset huomasivat rukiin arvon leipäviljana. Suomessa rukiin viljely alkoi viimeistään 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäiset arkeologiset löydöt on tehty Paimiosta. Leivän valmistus – vuoden kierto Suomalainen elämäntapa rakentui pitkään sesonkien ympärille. Ruoan…

Hernekeitto lepyttää vainajatkin  

Missä suomalaiset kokoontuvat yhteen, höyryää hyvin todennäköisesti myös soppatykki täynnä hernekeittoa. Arkinen herne on ollut näppärä tapa täyttää vatsat, mutta myös keino lepyttää äkäiset vainajat. Lähi-idästä suomalaiseen maaperään Herne on alkujaan kotoisin Lähi-idästä, missä sitä on saatettu syödä jopa jo 7500 ea. Suomen maaperän pehkuissa kasvatettiin herneitä tiettävästi jo esihistoriallisella ajalla. Varhaisimpia kirjallisia mainintoja herneestä…

Pizzan pieni historia

  Ensimmäiset pizzeriat avasivat ovensa Suomessa 1960-luvulla, mutta sen historia alkaa jo 1700-luvun Napolista. Pizza on vakiinnuttanut paikkansa myös osana suomalaista ruokakulttuuria. Napolin salaisuus Pizzan historia alkaa jo 1700-luvulta. Napoli oli vilkas ja menestyvä kaupunki, jossa suuri työskentelevien köyhien joukko asui tiheästi lähellä lahden rantoja. He tarvitsivat halpaa ruokaa, jota voisi syödä nopeasti – pizza…

Vuodenvaihde vaihtoi paikkaa

Kristinusko toi mukanaan Suomeen uuden ajanlaskun. Maataloudesta eläneet suomalaiset noudattelivat pitkään satovuoden kiertoa, joka määritti myös vuodenvaihteen ajankohdan. Vasta 1500-luvun lopulla tilivuoden alku siirrettiin virallisesti tammikuulle – vanhat satovuoden kiertoon liittyvät tavat elävät osittain edelleen. Jakoaikana sai levätä Vanhassa kansanperinteessä vuodenkierron määräsi satovuosi. Vuosi päättyi, kun sato oli saatu korjattua. Sadonkorjuun jälkeen alkavaa vuodenvaihteen aikaa kutsuttiin jakoajaksi….

Joulupöydän perinteitä

Keski-kesä ja keski-talvi ovat olleet jo ennen kristinuskon saapumista suomalaisen vuoden kaksi napaa, joita oli syytä juhlistaa. Siitä kertoo vanha joululaulu, mutta myös monet jouluun liittyvät hedelmällisyyden, karjan ja viljasadon parantamiseen tähtäävät tavat. Kun maa jäätyi, siirtyi talonpoikaisen talon väki sisätöihin. Peltoaskareet vaihtuivat kaikenlaisiksi käsitöiksi. Talviaikaan kuuluivat myös henkiset ponnistelut, olihan hiljainen vuodenaika sopiva hetki…

Miksi jouluna syödään kinkkua?

Joulupöydän kuningas on edelleen kiistatta monissa huusholleissa kinkku, mutta miksi se on saanut tuon kunniapaikan? Kinkku näyttää yleistyneen varakkaammissakin perheissä joulupöydän kruununa vasta 1800-luvun puolivälissä. Sianliha sen sijaan on ollut jouluaterian osa jo paljon kauemmin. Kinkku oli vielä 1800-luvullakin ylellistä ja kallista, ja vasta vuosisatojen vaihteen nousu elintasossa sai sen suosion kasvuun. Muissa maissa kinkkua…

Joululeivän historiaa

Tulisiko joulu ilman keittiöstä leviävää leivonnaisten tuoksua? Leipominen on kuulunut vuoden vaihteen pimeään aikaan jo ennen kristinuskon saapumista. Joulun myötä vanhat merkitykset ovat muuntuneet uusiksi perinteiksi. Leivällä, erityisesti ruisleivällä, on ollut suomalaisessa ruokaperinteessä tärkeä rooli. Sitä syötiin lähes joka aterialla, ja myös puutteen keskellä sitä pyrittiin leipomaan käyttämällä korvikkeita, kuten pettua. Leivällä oli kunniapaikkansa joulun…