Suomi syö ja juo uudistui

Tervetuloa uusille verkkosivuillemme! Toivottavasti pidät näkemästäsi. Mikäli et löydä suosikkitekstiäsi sivuilta, älä huolestu – siirrämme vanhojen sivujen sisältöä kesän aikana näille uusille sivuille. Samalla suunnittelemme myös uusia, upeampia artikkeleja. Mikäli sinulla on syömiseen ja juomiseen liittyvä aihe, josta haluaisit kuulla historian näkökulmasta, voit ottaa meihin yhteyttä täällä!  

Historiallisen hyvät eväät!

Eväiden syömisellä on kenties pidemmät perinteet kuin luuletkaan! Aikanaan niitä syötiin peltotöissä, markkina-, kaupunki- ja kirkkomatkoilla tai kun mentiin kalaan tai metsälle. Eväät kulkivat moneen paikkaan kätevästi tuohikontissa tai pärevakassa. Mitä vakasta tai kontista sitten useimmiten löytyi? Tavallisesti tietenkin leipää ja voita, mutta myös suolattua kalaa ja lihaa. Itä-Suomessa pakattiin erityisesti kaupunki- ja markkinamatkoille tietenkin…

Pez-pastillien savuinen syntyperä paljastuu museossa!

Moni meistä muistaa lapsuudestaan niskojaan nakkelevat karkkiannostelijat, mutta kuinka moni tuntee niiden tarinan? Lelumuseon johtaja Johanna Rassi paljasti meille muutaman mehukkaan tiedonjyvän museossa 15.3. auenneesta PEZhibition! makeita muistoja -pienoisnäyttelystä. Pikkuisten Pez -karkkien historia alkaa jo vuodesta 1927. Itävaltalainen Eduard Haas III kehitti piparmintunmakuiset makeiset tupakoitsijoiden hengenraikastimiksi. Wieniläiseen yläluokkaan kuulunut Haas vastusti tupakointia. Nimensä pastillit saivat…

Vuotuisjuhlia & sesonkiherkkuja: Härkäviikot & made 

Samaan tapaan kuin vanha kansa puhui kesän tullessa iso- ja pikkukesästä, siis kesästä ennen ja jälkeen juhannuksen, puhuttiin myös iso- ja pikkutammesta viitattaessa talveen. Pitkien joulun pyhien jälkeen seurasi työntäyteinen ajanjakso, jolloin miehet kävivät metsätöissä ja naiset tekivät esimerkiksi kankaita ja ompelivat vaatteita. Talvella ryhdyttiin jo valmistautumaan tulevaan uuteen satokauteen. Perinteisen maanviljelyn suurin haaste oli…

Glögin historiaa

Mausteisena hehkuva juoma tuo välittömästi joulun tunnelman. Glögi saapui meille Ruotsin kautta 1900-luvun alkuvuosina. Ensimmäisenä se levisi länsirannikolle, missä sitä valmistettiin ruotsinkielisten perheiden kodeissa. Erään tarinan mukaan glögi tuli Suomeen erään diplomaatin rouvan tuliaisina, hän oli nimittäin ihastunut siihen kovin ollessaan Tukholmassa. Suomen kielen sana glögi on myös tullut ruotsin kielen sanasta glögg, joka taas…

Mikko päättää sadonkorjuun

Minä päivänä metsä on kuurassa lokakuussa, sinä päivänä tuokokuussa vihoittaa lehti. Tohmajärveläinen sananlasku Lokakuussa muinainen suomalaisten maatilojen väki siirtyi ulkotöistä pirtin puolelle. Alkoi puhdetöiden aika, johon kuului esimerkiksi puuvillan ja villan työstäminen ensin langaksi, sitten kankaaksi ja lopulta vaatteiksi. Ruokavuoden kannalta nyt ajankohtaista oli korjatun sadon ahkera ja huolellinen säilöminen. Katseet kääntyivät myös metsämaille, kun…

Elokuu kasvattaa rukiin ja täyttää kouluruokalan

Viimeinen kesäkuukausi kului maanviljelijä-Suomessa pitkälti pellolla kypsyvää satoa ja ilmoja tarkkaillessa. Nykyään elokuuta leimaa kansainvaellus, kun koululaiset palaavat opinahjoihin. Katsahdetaan siis kuun vaihteen kunniaksi ensin elokuun perinteisiin, ja sitten kouluruokailun historiaan! Elokuun nimi on Kustaa Vilkunan mukaan ollut vielä Agricolan Rucouskirian kalenterissa mätäkuu ja kylvökuu. Mätäkuun historiasta kirjoitimme jo aiemmin pienen pätkän, jonka voit lukea…