Muuttuva joulupöytä kertoo historiasta

Suomalainen joulupöytä on nykymuodossaan kansainvälisessäkin vertailussa varsin runsas ja monimuotoinen. Joulupöydässä on tavallisesti monenlaisia ruokia ja ruokamäärät ovat suuria. Osa jouluruoista on myös sellaisia, ettei niitä syödä juuri muulloin kuin jouluna. Jouluruokien lyhyt historia Jouluruoat myös toistuvat melko samanlaisina vuodesta toiseen, joten niiden kohdalla voi helposti ajatella, että ne olisivat ikiaikaisia. Todellisuudessa monet jouluruoat ovat…

Sahti – suomalaisen olutkulttuurin helmi

Arkeologien mukaan olut on vanhimpia, ellei jopa vanhin ihmisten tuntemista alkoholijuomista. Olutta on valmistettu yhtä pitkään kuin on viljelty maata. Suomessa ohranviljely alkoi jo noin 6000 vuotta sitten, joten on luultavaa, että jonkinlaista olutta täällä on valmistettu jo tuhansia vuosia. Oluiden laaja kirjo ei horjuta peruslagerin asemaa Nykyisin erilaisia oluita löytyy maailmasta valtava määrä, ja…

Anteeksi, tarjoilija! Keitossani on hyönteinen

📃 🎧 Hyönteisruoka on 2010-luvulla ollut usein esillä suomalaisissa uutisotsikoissa lähinnä pienen piirin hieman eksentrisenä harrastuksena. Turun yliopiston vuonna 2016 toteuttaman kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista oli kuitenkin kiinnostunut hyönteisruuasta ja jopa puolet vastanneista oli valmis ostamaan hyönteisruokaa, jos sitä saisi kaupoista. Syyskuussa 2017 Suomi muutti EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkintaa niin, että se sallii kokonaisten hyönteisten myymisen…

”Mitä perunalla on meille sanottavaa” – Perunan vaiheista ja merkityksestä Suomessa

Toisen maailmasodan aikaisessa Marttaliiton ”Mitä perunalla on meille sanottavaa” -opaslehtisessä kehotettiin turvautumaan pula-aikana perunaan, sekä annettiin ohjeita ja vinkkejä perunan käyttöön ja kasvatukseen. Perunalla on meille paljon kerrottavaa myös yltäkylläisenä nykypäivänä, sillä sen arkisen imagon taakse kätkeytyy kiinnostavaa historiaa sekä kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja ravitsemuksellisia merkityksiä. Sanonta ”jokapäiväinen leipämme” viitannee viljan määräävään asemaan ravitsemuksessamme, mutta lähes yhtä hyvin voisimme puhua ”jokapäiväisestä perunastamme”, niin oleellinen osa ruokatalouttamme se on ollut viime vuosikymmeniin saakka….

Himoittu, tarvittu ja korvattu – ruoka- ja juomavastikkeiden historiaa

Elintarvikkeiden korvikkeita on tarvittu pääasiassa erilaisten poikkeusolojen, kuten nälänhädän ja säännöstelyn aikaan. Sodat ja kylmyyden tai muuten huonojen sääolojen aiheuttama viljakato ovat olleet suurimpia syitä nälänhätiin Suomessa. Vaikka suuret nälkävuodet 1866–1868 olivat viimeinen suuri väestöä tappanut pula-aika Suomessa, on viimeisen reilun sadan vuoden aikanakin koettu pulaa eri muodoissa. Sisällissodassa 1918 ravitsemustilanne heikkeni entisestään ensimmäisen maailmansodan…

Kolmostuoppi – katoavaa perinnettä?

Kun englantilaisen pubin hanoissa tarjolla on bitteriä, lageria ja stoutia, on suomalaisissa hanoissa perinteisesti “kolmosta” ja “nelosta”. Oluttyypit on pohjoismaiseen tapaan määritellyt alkoholilainsäädäntö. Keskiolut, keskiketterä, kepardi, mökäöljy. Suomalaisella juomainstituutiolla on monta nimeä, eikä ihme. Vuoden 1969 keskiolutlaki toi keskioluen kuppiloihin ja maitokauppoihin ympäri Suomen. Alkoholipoliittisesti määritelty juomatyyppi on saanut ympärilleen oman ravintolatyypin, lukuisia lempinimiä ja…

Mukaan, kiitos! Take-awayn yllättävän pitkä historia

📃 🎧   Olemme tottuneita hakemaan ruokaa mukaan pizzerioista, etnisistä ravintoloista sekä pikaruokaloista. Uudehkot ruuankuljetuspalvelut tuovat kotiin ruokaa lähes mistä tahansa ravintolasta. Take-away-ruokaa on kuitenkin kaupungeissa syöty vähintään jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Silloin puhuttiin ruuan hakemisesta porttöörillä. Mikä ihmeen porttööri? Porttööri oli ruuankannin (ruotsiksi matportör), jossa oli kolmesta neljään päällekkäin pinottua pyöreää, syvää astiaa. Erilliset annokset…

Makkarankuoreen mahtuu kokonainen elämäntapa

📃 🎧 Makkara on perinneruoka, jonka versioissa näkyy suomalaisen ruokakulttuurin moninaisuus. Sen tehdasvalmisteinen versio puolestaan on kyseenalainen ruokaikoni, jota ei valtiovierailuilla esitellä. Lännessä ja idässä oli omat makkaransa Täytettyinä paistetut eläinten suolet, makkarat, ovat yleiseurooppalainen perinneruoka, joita on syöty Suomessakin jo keskiajalla. Makkaroiden täytteet ovat vaihdelleet alueittain. Länsi-Suomen karjatalousalueilla verimakkara on kuulunut teurastussesonkiin, ja makkaroita on…

Kupliva ilo – kuohujuomien historiaa Suomessa

“Nautinto ilman samppanjaa on keinotekoista.” – Oscar Wilde “Juon samppanjaa vain kahdessa tilanteessa; kun olen rakastunut ja silloin kun en ole.” – Coco Chanel  “Tulkaa pian, maistan tähdet!” – Munkki ja kellarimestari Dom Pérignonin väitetään sanoneen maistettuaan ensi kerran kehittämäänsä samppanjaa. Samppanjan ylimaallisia ominaisuuksia ylistäviä legendaarisia lainauksia tunnetaan kymmeniä. Samppanja on erityisellä menetelmällä valmistettua kuohuviiniä, jota tuotetaan Ranskan…

Sateenkaarivoileivistä hummuskakkuun – voileipäkakku ennen ja nyt

📃 🎧   ”Voileipäkakku on tullut taas muotiin.” Lause voisi olla lehdistä viime vuosilta, mutta onkin vuodelta 1976. Voileipäkakut tulevat epäsäännöllisen säännöllisesti uudestaan muotiin ja trendienkin välillä ne ovat perinteinen osa etenkin kevään ja kesän juhlatarjoiluja. Mutta milloin idea voileipäkakkuun oikeastaan syntyi ja millainen on sen historia Suomessa? 1940-luvulla ilmestyivät ensimmäiset reseptit Ruotsissa, mistä voileipäkakku saapui…

Ruotsinparhaat, masaliisat, mockarutor

📃 🎧 Pula-ajasta pulla-aikaan Suomalainen ruokakulttuuri vapautui ja monipuolistui 1950-luvulla sodan aiheuttaman pula-ajan ja säännöstelyn jälkeen. Kaupungistuminen, elintason kohoaminen ja naisten työssäkäynnin yleistyminen vaikuttivat myös suomalaisten ruokasuhteeseen. Elintarvikkeiden ja raaka-aineiden saatavuus parani. Samalla alkoi sokerin ja vehnän kulutuksen nopea kasvu. Vielä vuosisadan alussa kahvileivän ja leivonnaisten tarjoaminen kahvipöydässä oli ollut mahdollista vain varakkaammissa talouksissa. Kahvin vapautuminen…

Ruokakiellot – Miksi nautinnosta seuraa rangaistus?

📃 🎧   Pikkujoulujen kippistely, konvehtirasiat ja perinneruokia notkuvat pöydät ovat osa ruokakulttuuria. Yhtä lailla sitä on myös joulun jälkeinen ruokasesonki: tipattomat tammikuut, kevytruokaohjeet ja detox-kuurit. Näyttää siltä, että ympärillä olisi meneillään jaettu katumusrituaali nautinnosta. Tammikuu on kurin kuukausi, jolloin yltäkylläisyyden on loputtava. Mediassa ja kahvipöydissä myös pidetään huoli, ettei ruokakuri pääse unohtumaan. Nautinnon ja kieltäymyksen ristipaineet…