Ruotsinparhaat, masaliisat, mockarutor

Pula-ajasta pulla-aikaan Suomalainen ruokakulttuuri vapautui ja monipuolistui 1950-luvulla sodan aiheuttaman pula-ajan ja säännöstelyn jälkeen. Kaupungistuminen, elintason kohoaminen ja naisten työssäkäynnin yleistyminen vaikuttivat myös suomalaisten ruokasuhteeseen. Elintarvikkeiden ja raaka-aineiden saatavuus parani. Samalla alkoi sokerin ja vehnän kulutuksen nopea kasvu. Vielä vuosisadan alussa kahvileivän ja leivonnaisten tarjoaminen kahvipöydässä oli ollut mahdollista vain varakkaammissa talouksissa. Kahvin vapautuminen viimeisenä…

Ruokakiellot – Miksi nautinnosta seuraa rangaistus?

  📃 🎧 Pikkujoulujen kippistely, konvehtirasiat ja perinneruokia notkuvat pöydät ovat osa ruokakulttuuria. Yhtä lailla sitä on myös joulun jälkeinen ruokasesonki: tipattomat tammikuut, kevytruokaohjeet ja detox-kuurit. Näyttää siltä, että ympärillä olisi meneillään jaettu katumusrituaali nautinnosta. Tammikuu on kurin kuukausi, jolloin yltäkylläisyyden on loputtava. Mediassa ja kahvipöydissä myös pidetään huoli, ettei ruokakuri pääse unohtumaan. Nautinnon ja kieltäymyksen ristipaineet kertovat…

Olut on joulun juoma!

Olut on suomalaisten suosikkijuoma, niin arjessa kuin juhlassa. Joulu taas on yksi suurimmista juhlistamme, jonka perinteet juontavat kauas pakanalliseen aikaan, ja jo sieltä asti olut on ollut juhlan yksinoikeutettu juomakuningas. Jouluoluen pitkät perinteet Kaikissa Pohjoismaissa jouluoluen juonti on hyvin vanha perinne. Jouluoluen panemiseen ja nauttimiseen liittyi monenlaisia loitsuja ja taikoja. Usein sanottiin, että joulua ei…

Kouluruokana tänään: köyhäinkeittoa ja ilmiöoppimista

Kouluissa tarjotaan Suomessa päivittäin lämmin, riittävä, monipuolinen ja ravitseva ruoka kaikille lapsille. Ilman erillismaksua ja riippumatta siitä, millainen tulotaso lapsen perheellä on. Suomalainen kouluruokailu täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja siihen sisältyy monen tasoisia kerrostumia. Pureudutaan hieman syvemmälle. Ruoka ei ole itsestäänselvyys Koulun ja kouluruokailun juuret johtavat kahden sadan vuoden taakse, jolloin aikuistenkin lukutaito ja…

Pöytä koreaksi kekrin kunniaksi

📃 🎧   Kaipaatko piristystä syksyn pimeyden keskelle? Mitä jos järjestäisit kunnon bileet! Suomalaisesta juhlaperinteestä löytyy ikivanha, mutta mainio syy juhlia – kekri. Kekrin kunniaksi voit hyvillä mielin laittaa pöydän koreaksi, herkutella hyvällä ruoalla ja juomalla ja tarjota kestitystä myös muille. Kekri voi kuitenkin kuulostaa vähän vieraalta – millainen juhla se oikein on? Sato on valmis…

Helpotusta arkeen – tölkkisäilykkeet suomalaisessa ruokakulttuurissa

📃 🎧   Nykyään moni saattaa mieltää hernekeiton, nötkötin ja muut säilykkeet mökkiruoaksi tai hätävaraksi. Purkkiruoalla oli kuitenkin tärkeä rooli osana kaupungistuvan Suomen ruokahuoltoa. Ruoan säilöminen on aina ollut osa suomalaista ruokakulttuuria. Talonpoikaisessa omavaraistaloudessa oli tärkeää taata ruoan saanti satokausien ulkopuolellakin suolaamalla, kuivaamalla ja savustamalla. 1900-luvun alussa yleistynyt umpiointi puolestaan toi lasipurkkeihin säilömisen kotitalouksiin. Puolustusvoimat edelläkävijänä…

Hotelli- ja ravintolamuseo jatkaa Suomi syö ja juo -viestintää

Suomi syö ja juo on suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin juurille omistettu viestintähanke, joka kertoo tositarinoita ja mielenkiintoisia faktoja siitä, mitä, miten ja miksi Suomessa on syöty ja juotu kautta aikojen. Suomi syö ja juon käynnistivät suomalaiset museot vuonna 2012 avatakseen nykypäivän ruokailmiöiden taustoja yleisölle. ELO-säätiö kehitti Suomi syö ja juo -viestintää osana Syödään yhdessä -ilmiötä…

Karjalanpaisti

Karjalanpaisti on erinomainen ikkuna suomalaiseen ruokahistoriaan monessa mielessä. Siinä tiivistyy sota-aika, sekä maatalouteen kietoutunut elämäntapa. Yksinkertaisuuden ylistys, karjalanpaisti pitää pintansa edelleen. Sen suosiosta kertoo myös sijoitus kansallisruokafinaalin kärkikastiin. Uunin paikka Suomalaisen ruokaperinteen suurin ero löytyi pitkään siitä, minkälainen uuni talossa oli. Lännessä ruoanlaittoon käytettiin erillistä leivinuunia, jota ei tavallisesti käytetty kodin lämmittämiseen. Idässä taas yksi…

Ihana, kamala silakka

Pienellä silakalla on ollut roolinsa niin Hansaliiton menestyksessä kuin suomalaisten kulinaristien keittokirjoissa. Se on Suomen taloudellisesti tärkein saaliskala, joka on ollut rakastettu raaka-aine jo yli tuhat vuotta.

Mustikkapiirakan historia

Mustikkapiirakka selvisi ainoana jälkiruokana Kansallisruoka -äänestyksen kahdentoista finalistin joukkoon. Marjasesongin kuningatar tuntuu itsestään selvältä valinnalta arjen herkuksi ja juhlapöytään, mutta sen syntyperä on mysteeri – mikä on mustikkapiirakan historia? Metsän tervanmusta aarre Vielä ennen 1800-lukua mustikka hävisi suosiossa puolukalle. Puolukkaa säilöttiin talven varalle, mutta mustikkaa vain harvoin. Tummiin marjoihin liittyi myös taikauskoa. Uskottiin esimerkiksi, että…

Karjalanpiirakoiden historia

Karjalanpiirakka on yksi suomalaisen ruoan ikoneista. Sillä on oma emoji, ja se on saanut Aito perinteinen tuote -suojauksen vuonna 2003. Teollisesti valmistettu riisipiirakka ei täytä nimisuojan vaatimuksia, mutta todistaa suomalaisesta rakkaudesta legendaariseen evääseen. Oikea soikea piirakka Millainen sitten on aito karjalanpiirakka? Lyhyen määritelmän mukaan se on erityisesti Pohjois- ja Laatokan Karjalassa valmistettu avonainen soikea uunipiirakka. Aito periteinen tuote -suojauksen…

Viilin historia

Oletko koskaan ajatellut, että lehmän maito on sesonkituote? Nykyään tuttu tölkki odottaa jääkaapissa aamusta toiseen, mutta tuoretta maitoa juhlittiin vielä 1800-luvulla kuin uusia perunoita nykyään. Maidon sesonkiluonne liittyi karjatalouden vuodenkiertoon ennen 1900-luvun alussa tapahtuneita maatalouden kehitysaskelia. Niitä ennen lehmät menivät umpeen talvella; niiltä ei herunut maitoa. Vasikoita syntyi tavallisesti kerran vuodessa, keväisin. Silloin saatiin taas…