NAKIT JA RANSKALAISET – mitä lapset syövät ravintolassa?

Matkailun ja ravintolassa käyntien lisääntyessä myös lapsia on haluttu ottaa mukaan. Keskustelu lasten ravintolakäynnistä nousee esille säännöllisin väliajoin. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista löytyy lastenlistoja 1960-luvulta alkaen. Millaisiin paikkoihin lapset ovat olleet eri aikoina tervetulleita ja mitä heille on tarjottu? Suomessa ravintolat olivat pitkään ennen kaikkea anniskelupaikkoina. Ravintoloita oli vähän ja niissä kävivät erityisesti miehet. 1960-luvulta…

”Huh huh hyvvää kallaa”- aikamatka inarinsaamelaiseen kulttuuriin

Saamelainen ruokakulttuuri perustuu pohjoisen luonnosta ja eläimistä saataviin raaka-aineisiin. Luonto tarjoaa eri vuodenaikoina eri raaka-aineita. Poro, kala ja marjat eri muodoissaan ovat pohjoisen keittiön perusta. Porosta saadaan monenlaisia ruokia ja yleisesti tunnetuin herkku lieneekin poronkäristys. Tuoreesta poron lihasta keitetty liha- ja selkäkeitto herauttaa veden kielelle ja keittääpä joku vielä koparakeitonkin. Poron verestä tehdään verimakkaroita sekä…

Ravintolaelämässä koettiin 1970-luvulla mullistusten aika

Suomalaiset olivat siirtyneet maalta kaupunkiin 1960-luvulla ja moderni palveluyhteiskunta yleistyi. Vapaa-aika lisääntyi, elintaso kohosi ja ravintoloilla oli uusia haasteita vastata asiakkaiden kysyntään. Uusi alkoholilaki ja laki keskioluesta tulivat voimaan 1969 ja ravintolan anniskeluikärajaksi tuli 18 vuotta. Kaikki tämä valmisteli ravintoloita uudenlaiseen vaiheeseen, kun siirryttiin 1970-luvulle.  1970 -luvulla ravintolaelämä puhututti suomalaisia. Ravintoloilla oli pukeutumista koskevia sääntöjä…

Rakkauden suupalat

Häitä, erilaisia vihkimisseremonioita ja avioliiton rekisteröintejä järjestetään aivan yhtä monella eri tavalla, kuin on rakastuneita ihmisiä. Tällä kertaa blogissa tarkastellaan, millaisia herkkupaloja häissä on maisteltu ja missä järjestyksessä, sekä millaisia juomia niiden kanssa on siemailtu. Yhtymäkohtia 1800–1900-luvun häillä nykypäivään on yhä monia. Morsius- ja sulhasen puku on huolella valittu, juhlapaikka varattu, juhlien ohjelma pohdittu ja…

Cocktail-aika

Cocktailia voi luonnehtia juomasekoitukseksi, joka koostuu useasta eri juomasta. Tyypillisiin aineksiin lukeutuvat ginin, viskin ja rommin lisäksi liköörit sekä virvoitusjuomat ja muut alkoholittomat juomat sekä mausteet. Baarimestarin käsikirjan (1980) mukaan juomasekoitukset voidaan ryhmitellä eri luokkiin muun muassa valmistustavan, sokeripitoisuuden ja alkoholipitoisuuden mukaan. Cocktailien kuluttajalle ryhmittelyistä havainnollisin on juomasekoitusten luokittelu koon mukaan: mitä enemmän juoma sisältää…

Pavun paluu

Omat ruokaperinteemme ovat meille tärkeitä ja ne koetaan säilyttämisen arvoiseksi. Niitä vaalitaan monin eri tavoin paikallisesti ja kansallisestikin aineettomana kulttuuriperintönä. Malleineen ja perinteineen ruokakulttuurimme ohjaa, miten valitsemme ruoka-aineita, miten turvaamme terveellisen ravinnon ja riittävän energiansaannin, mitä ruokia valmistamme ja miten ylipäätään järjestämme ruokailumme. Ruokakulttuuri on usein suhteellisen hitaasti muuttuvaa, mutta käytänteiden tasolla silti jatkuvassa muodonmuutoksessa….

Kustavilaiset illalliset – 1700-luvun ruokakulttuurista

Juttu on alun perin julkaistu Hotelli- ja ravintolamuseon Hopeatarjotin-lehden numerossa 2/2000. 1700-luku oli Euroopassa rokokoon ja valistuksen aikaa. Ruotsi-Suomen säätyläistökin ihaili Ranskan hovielämää ja etsi omaan tapakulttuuriinsa vaikutteita hovietiketistä. Lähimpänä oli tietysti Ruotsin hovi, jonka elämäntavat olivat kuitenkin lähempänä muita eurooppalaisia hoveja kuin omaa kansaa. Kuninkaalle tarjotut ateriat ovat olleet loisteliaita, todellisia oman aikansa edustustilaisuuksia….

Mieluummin viiniä kuin väkeviä

Kulaus suomalaisen viinikulttuurin viimeisimpään vuosisataan Minkälaisia murroksia viinikulttuurissa on tapahtunut 1900- luvulta 2000- luvulle? Millaiset uudet tuulet puhaltavat suomalaisessa viinikulttuurissa tänä päivänä? Olkaa hyvät, tässä pieni huikka suomalaisen viinikulttuurin historiaan! Pohjoisen ilmastomme vuoksi emme ole Suomessa voineet niittää kunniaa suurena viinimaana viininviljelyn suhteen. Siitä huolimatta viinikulttuuri on kukoistanut täällä varsin kirjavana. Erityisesti Alko on monopoliasemansa…

Vehnän, rasvan ja sokerin suloinen liitto – pulla

Kun puhutaan pullasta, ajattelee yksi korvapuustia, toinen dallaspullaa ja kolmas pullapitkoa. Tai pikkupullia, rusinapullia, voisilmäpullia, bostonkakkuja, pullakransseja, laskiaispullia, baboja tai kulitsoita. Eikä sovi unohtaa rahka- tai kookospullaa. Tai pullavanukasta ja köyhiä ritareita. Lista on loputon! Ylellisyydestä arkeen Pulla, vehnänen, nisu tai kahvileipä eri muodoissaan on nykyään aivan arkinen leivonnainen. Sen sisuksista löytyy kuitenkin lukuisia ajallisia,…

Teuraalta ruokapöytään — Teurastus ja lihansyönti maatalousyhteiskunnan Suomessa

Suomalaisten lihan kulutus on kasvanut hurjasti. Syömme nykyään keskimäärin 80 kiloa lihaa vuodessa — tai noin puolitoista kiloa viikossa — kumpi onkaan helpompi käsittää, kun luku oli alle 30 kiloa vielä 1950-luvulla. Liha kuuluu monilla suomalaisella lähestulkoon jokaiseen ateriaan. Moderni suomalainen kuluttaja saa lihansa pääsääntöisesti markettien lihatiskeiltä, jonne liha päätyy ensin tuotantotilan, sitten teurastamon ja viimeiseksi…

Ihanat kamalat sienet

Sienet jakavat vahvasti mielipiteitä. Toiset odottavat ensimmäisten korvasienten aloittamaa sienisesonkia intohimoisesti, kun taas toisille sienet aiheuttavat suorastaan inhon väristyksiä. Sienet eivät ole historiallisestikaan olleet Suomessa koko kansan ruokaa, vaan sieni-Suomi sijoittui pitkään pääasiassa itäiseen Suomeen. Sienten erikoinen ulkomuoto ja kuin tyhjästä putkahtava kasvutapa herättivät ihmetystä ja epäluuloa monessa. Jopa ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné suhtautui…

Kodin sydämen vallankumous. Moderni keittiö arkielämän muokkaajana

Suomalainen keittiö mullistui 1900-luvulla. Moderni asunto oli kehittymässä, ja keittiöstä tuli sen keskeinen huone. Keittiöiden suunnittelijat alkoivat 1920-1930-luvuilta lähtien ensimmäistä kertaa muovata ja kommentoida myös käsityksiä oikeanlaisesta kotitaloudesta ja elämäntavasta. Millaisia nuo käsitykset olivat, ja millä tavoin ne vaikuttavat arjessamme yhä? Kotityö on työtä Eräs keittiöiden suunnittelua 1900-luvun alusta asti ohjannut periaate oli rationalisointi. 1900-luvun…