Himoittu, tarvittu ja korvattu – ruoka- ja juomavastikkeiden historiaa

Elintarvikkeiden korvikkeita on tarvittu pääasiassa erilaisten poikkeusolojen, kuten nälänhädän ja säännöstelyn aikaan. Sodat ja kylmyyden tai muuten huonojen sääolojen aiheuttama viljakato ovat olleet suurimpia syitä nälänhätiin Suomessa. Vaikka suuret nälkävuodet 1866–1868 olivat viimeinen suuri väestöä tappanut pula-aika Suomessa, on viimeisen reilun sadan vuoden aikanakin koettu pulaa eri muodoissa. Sisällissodassa 1918 ravitsemustilanne heikkeni entisestään ensimmäisen maailmansodan…

Kolmostuoppi – katoavaa perinnettä?

Kun englantilaisen pubin hanoissa tarjolla on bitteriä, lageria ja stoutia, on suomalaisissa hanoissa perinteisesti “kolmosta” ja “nelosta”. Oluttyypit on pohjoismaiseen tapaan määritellyt alkoholilainsäädäntö. Keskiolut, keskiketterä, kepardi, mökäöljy. Suomalaisella juomainstituutiolla on monta nimeä, eikä ihme. Vuoden 1969 keskiolutlaki toi keskioluen kuppiloihin ja maitokauppoihin ympäri Suomen. Alkoholipoliittisesti määritelty juomatyyppi on saanut ympärilleen oman ravintolatyypin, lukuisia lempinimiä ja…

Mukaan, kiitos! Take-awayn yllättävän pitkä historia

📃 🎧   Olemme tottuneita hakemaan ruokaa mukaan pizzerioista, etnisistä ravintoloista sekä pikaruokaloista. Uudehkot ruuankuljetuspalvelut tuovat kotiin ruokaa lähes mistä tahansa ravintolasta. Take-away-ruokaa on kuitenkin kaupungeissa syöty vähintään jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Silloin puhuttiin ruuan hakemisesta porttöörillä. Mikä ihmeen porttööri? Porttööri oli ruuankannin (ruotsiksi matportör), jossa oli kolmesta neljään päällekkäin pinottua pyöreää, syvää astiaa. Erilliset annokset…

Makkarankuoreen mahtuu kokonainen elämäntapa

📃 🎧 Makkara on perinneruoka, jonka versioissa näkyy suomalaisen ruokakulttuurin moninaisuus. Sen tehdasvalmisteinen versio puolestaan on kyseenalainen ruokaikoni, jota ei valtiovierailuilla esitellä. Lännessä ja idässä oli omat makkaransa Täytettyinä paistetut eläinten suolet, makkarat, ovat yleiseurooppalainen perinneruoka, joita on syöty Suomessakin jo keskiajalla. Makkaroiden täytteet ovat vaihdelleet alueittain. Länsi-Suomen karjatalousalueilla verimakkara on kuulunut teurastussesonkiin, ja makkaroita on…

Kupliva ilo – kuohujuomien historiaa Suomessa

“Nautinto ilman samppanjaa on keinotekoista.” – Oscar Wilde “Juon samppanjaa vain kahdessa tilanteessa; kun olen rakastunut ja silloin kun en ole.” – Coco Chanel  “Tulkaa pian, maistan tähdet!” – Munkki ja kellarimestari Dom Pérignonin väitetään sanoneen maistettuaan ensi kerran kehittämäänsä samppanjaa. Samppanjan ylimaallisia ominaisuuksia ylistäviä legendaarisia lainauksia tunnetaan kymmeniä. Samppanja on erityisellä menetelmällä valmistettua kuohuviiniä, jota tuotetaan Ranskan…

Sateenkaarivoileivistä hummuskakkuun – voileipäkakku ennen ja nyt

📃 🎧   ”Voileipäkakku on tullut taas muotiin.” Lause voisi olla lehdistä viime vuosilta, mutta onkin vuodelta 1976. Voileipäkakut tulevat epäsäännöllisen säännöllisesti uudestaan muotiin ja trendienkin välillä ne ovat perinteinen osa etenkin kevään ja kesän juhlatarjoiluja. Mutta milloin idea voileipäkakkuun oikeastaan syntyi ja millainen on sen historia Suomessa? 1940-luvulla ilmestyivät ensimmäiset reseptit Ruotsissa, mistä voileipäkakku saapui…

Ruotsinparhaat, masaliisat, mockarutor

📃 🎧 Pula-ajasta pulla-aikaan Suomalainen ruokakulttuuri vapautui ja monipuolistui 1950-luvulla sodan aiheuttaman pula-ajan ja säännöstelyn jälkeen. Kaupungistuminen, elintason kohoaminen ja naisten työssäkäynnin yleistyminen vaikuttivat myös suomalaisten ruokasuhteeseen. Elintarvikkeiden ja raaka-aineiden saatavuus parani. Samalla alkoi sokerin ja vehnän kulutuksen nopea kasvu. Vielä vuosisadan alussa kahvileivän ja leivonnaisten tarjoaminen kahvipöydässä oli ollut mahdollista vain varakkaammissa talouksissa. Kahvin vapautuminen…

Ruokakiellot – Miksi nautinnosta seuraa rangaistus?

📃 🎧   Pikkujoulujen kippistely, konvehtirasiat ja perinneruokia notkuvat pöydät ovat osa ruokakulttuuria. Yhtä lailla sitä on myös joulun jälkeinen ruokasesonki: tipattomat tammikuut, kevytruokaohjeet ja detox-kuurit. Näyttää siltä, että ympärillä olisi meneillään jaettu katumusrituaali nautinnosta. Tammikuu on kurin kuukausi, jolloin yltäkylläisyyden on loputtava. Mediassa ja kahvipöydissä myös pidetään huoli, ettei ruokakuri pääse unohtumaan. Nautinnon ja kieltäymyksen ristipaineet…

Olut on joulun juoma!

Olut on suomalaisten suosikkijuoma, niin arjessa kuin juhlassa. Joulu taas on yksi suurimmista juhlistamme, jonka perinteet juontavat kauas pakanalliseen aikaan, ja jo sieltä asti olut on ollut juhlan yksinoikeutettu juomakuningas. Jouluoluen pitkät perinteet Kaikissa Pohjoismaissa jouluoluen juonti on hyvin vanha perinne. Jouluoluen panemiseen ja nauttimiseen liittyi monenlaisia loitsuja ja taikoja. Usein sanottiin, että joulua ei…

Kouluruokana tänään: köyhäinkeittoa ja ilmiöoppimista

📃 🎧   Kouluissa tarjotaan Suomessa päivittäin lämmin, riittävä, monipuolinen ja ravitseva ruoka kaikille lapsille. Ilman erillismaksua ja riippumatta siitä, millainen tulotaso lapsen perheellä on. Suomalainen kouluruokailu täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja siihen sisältyy monen tasoisia kerrostumia. Pureudutaan hieman syvemmälle. Ruoka ei ole itsestäänselvyys Koulun ja kouluruokailun juuret johtavat kahden sadan vuoden taakse, jolloin aikuistenkin…

Pöytä koreaksi kekrin kunniaksi

📃 🎧   Kaipaatko piristystä syksyn pimeyden keskelle? Mitä jos järjestäisit kunnon bileet! Suomalaisesta juhlaperinteestä löytyy ikivanha, mutta mainio syy juhlia – kekri. Kekrin kunniaksi voit hyvillä mielin laittaa pöydän koreaksi, herkutella hyvällä ruoalla ja juomalla ja tarjota kestitystä myös muille. Kekri voi kuitenkin kuulostaa vähän vieraalta – millainen juhla se oikein on? Sato on valmis…

Helpotusta arkeen – tölkkisäilykkeet suomalaisessa ruokakulttuurissa

📃 🎧   Nykyään moni saattaa mieltää hernekeiton, nötkötin ja muut säilykkeet mökkiruoaksi tai hätävaraksi. Purkkiruoalla oli kuitenkin tärkeä rooli osana kaupungistuvan Suomen ruokahuoltoa. Ruoan säilöminen on aina ollut osa suomalaista ruokakulttuuria. Talonpoikaisessa omavaraistaloudessa oli tärkeää taata ruoan saanti satokausien ulkopuolellakin suolaamalla, kuivaamalla ja savustamalla. 1900-luvun alussa yleistynyt umpiointi puolestaan toi lasipurkkeihin säilömisen kotitalouksiin. Puolustusvoimat edelläkävijänä…