Matkaevästä

Juttu on alun perin julkaistu Hotelli- ja ravintolamuseon Hopeatarjotin-lehden numerossa 1/2009. Voileipäpöydän herkkuja höyrylaivan ruokasalongissa Matkustajaliikenne höyrylaivoilla alkoi Suomessa 1830-luvulla. Sisävesiliikenteen aloitti siipirataslaiva Ilmarinen Saimaalla vuonna 1833 ja meriliikenteen Furst Menschikoff Turku-Tukholma -reitillä vuonna 1837. Laivamatkustamisen yleistyessä kiinnitettiin huomiota matkustusmukavuuteen ja matkustajille tarjottuihin palveluihin. Matkustajatilat jaettiin I, II ja III luokkaan. I ja II luokan…

Kotipihojen raparperi onkin eksoottinen lääkekasvi

Kesän alussa kypsyvä raparperi tuo ensimmäisen pilkahduksen satokaudesta. Raparperi kasvaa talojen pihoilla lähes koko Suomessa – välillä niinkin runsaasti, että hävikkiä ei voi välttää. Tavallisuudestaan huolimatta raparperi on melko eksoottinen kasvi. Raparperia on käytetty Suomessa ruoanlaitossa vasta 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Miten tuo Aasian lääkevihannes päätyi suomalaisten ruokapöytiin? Lääkekasvista eurooppalaisten lautasille Raparperi on kotoisin Itä-Siperiasta, Mongoliasta…

Aamiainen läpi aikojen

Mitä eroa on ollut aamupalalla ja aamiaisella, ja mistä juontaa juurensa brunssi? Milloin kahvista on tullut aamun välttämättömyys, jota ilman päivä ei yksinkertaisesti voi alkaa? Aamiainen juuri sellaisena kuin me sen tunnemme, on melko uusi ilmiö. Vaikka dokumentteja aamiaisista on olemassa vain vähän verrattuna päivän muihin aterioihin, voidaan viitteitä aamulla syömisestä löytää hyvin kaukaakin historiasta….

Margariinin monimutkainen historia

Margariinin taival suomalaisten ruokapöytiin ja leivän päälle ei ole ollut helppo, vaan siihen on mahtunut kieltoja ja kontrollia, epäluuloja, jopa skandaaleja ja ”sotia”. Suomalaisten ja Suomen valtion suhdetta margariiniin leimasi pitkään voin keskeinen merkitys maataloustuottajille sekä voin asema yhtenä Suomen tärkeimmistä vientituotteista. Naudantalista kasvisvoihin Nykyään margariini valmistetaan yleensä kasviöljystä sekä rasvattomasta maidosta, piimästä tai vedestä…

Makumatka 70-luvulle

Juhani Riekkolan valokuvat johdattavat lukuisten ruokamuistojen pariin. “Sieni-syntymäpäiväkakku! ❤ Meillä ei juurikaan synttäreitä juhlittu, mutta 5-vuotissynttäreilleni äiti teki banaani-persikka- eli sieni-syntymäpäiväkakun. Voi, mikä makumuisto! ❤ ”– Anonyymi, 70-luvun lapsi Juhani Riekkolan 1970-luvun ruokakuvat kirvoittavat mieliin ruoat, tuoksut, muotoilun, kodinkoneet, juhlahetket ja arjen tapahtumat. Ilmassa ei ole nostalgian tuomaa haikeutta, vaan iloa, innostusta ja hyviä muistoja….

Suomen teollisen oluenpanon ensimmäiset mestarit

Oluen teollinen valmistus lähti Suomessa käyntiin 1800-luvulla. Ammattitaitoisia oluenpanijoita, panimomestareita, saapui uuden teollisuudenalan palvelukseen etenkin naapurimaasta Ruotsista ja saksankielisestä Keski-Euroopasta. Suomessa toimineita ulkomaalaisia panimomestareita tunnetaan nimeltä jo 1820-luvulta lähtien, ja arkistoissa säilyneet asiakirjat kertovat jonkin verran heidän työstään ja elämästään. Vanhin Suomessa edelleen toimiva panimoalan teollisuusyritys on kauppias Nikolai Sinebrychoffin Helsinkiin perustama, hänen sukunimeään yhä…

Kupillinen historiaa eli kahvi Suomessa

Se pitää sadoilletuhansille suomalaisille seuraa aamun ensi hetkistä lähtien ja kuuluu osaksi aterioita niin arjessa kuin juhlassa. Kahvi saapui Suomeen 1700-luvulla, ja on vuosisatojen vaihtuessa kohonnut koko kansan kestosuosikiksi: juodaanhan Suomessa kahvia asukasta kohti eniten maailmassa. Kahvi saapuu Suomeen Suomen alueelle 1700-luvulla saapuessaan kahvi oli ylellisyystuote, jonka maahantuontia ja kulutusta säännösteltiin. 1700-luvulta 1800-luvun alkuun Ruotsi-Suomessa…

Maiskuttelua, syviä huokauksia ja eroottisia makuja – Nautinto osana ruokakulttuuria

Ruokapöydän ilot kuuluvat niin köyhille kuin rikkaille, kaikille ikäluokille ja kaikille kansoille vuoden kaikkina päivinä, ne voidaan yhdistää kaikkiin muihin nautintoihin ja ne jäävät viimeisinä lohduttamaan näiden ehtyessä. Jean Anthelme Brillat-Savarin, Maun fysiologia. Ruokapöydän ilot, kielen päällä maistuva herkku sekä lasissa kuohuva nestemäinen onni. Ruoan nautinnollisuus on arkinen ilo ja tärkeä osa juhlaa, lupa rikkoa…

Olut ja yhteisöllisyys Suomessa keskiajalta 1800-luvulle

Oluella ystäviä, viinalla veljiä Alkoholi on lähes universaalisti yhteisöllinen päihde. Juominen on sosiaalista samalla tavalla kuin syöminen: yhteiseen pöytään kokoonnutaan ystävinä. Ruoan ja juoman tarjoaminen sisältää viestin hyväksymisestä yhteisöön, ja yhteisön jäsenten oletetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla toisiaan kohtaan. Ruoan ja juoman jakaminen oli esimodernina aikana vielä konkreettisempi teko, kun ruokaa syötiin samoista astioista ja juomamaljakin…

Long drink, lonkero, lonkku, betonivesi, iso harmaa

Lonkero on jakanut mielipiteitä koko lähes 70-vuotisen taipaleensa ajan. Nykyään sitä saa ruokakaupoistakin, mutta alun perin tätä juomasekoitusta oli tarkoitus anniskella vain Helsingin olympialaisten aikana. Samalla sallittiin ensimmäistä kertaa myös tarjoilu baaritiskin äärellä. Vuonna 1951 elettiin kiihkeää Helsingin olympialaisten suunnittelun aikaa ennen seuraavan vuoden heinäkuun h-hetkeä. Olympialaisista ennakoitiin yleisömenestystä ja pelättiin, että ravintoloissa ei ole…

Loppukesän punainen herkku

Hämyinen kesäilta, lyhdyin valaistu pihamaa sekä ulos kannetuilla pöydillä kohoavat punaiset keot kutsuvat luokseen iloisia juhlijoita laulamaan ja nauttimaan yhdestä vuoden odotetuimmasta kausiherkusta. Rapujuhlat ovat vakiintuneet suomalaiseen juhlakulttuuriin vähitellen 1800-luvun lopulta lähtien eivätkä ne vieläkään ole kaiken kansan kesäperinne. Silti he, jotka rapujuhlia vuotuisesti viettävät, suhtautuvat saksikätisiin herkkuihin intohimolla. Rapujuhlaperinne onkin täynnä ohjeita, sääntöjä ja…

Arkiset, juhlavat, suolaiset, makeat – moneen taipuvat letut

Rasvassa räiskyvät ja rapeaksi paistuvat letut kuuluvat tavalla tai toisella lähes kaikkien suomalaisten ruokamuistoihin. Herkusta on monta eri versiota ja sille on monta nimeä, mutta yhteistä on lettuihin liittyvien muistojen lämpö ja nostalgia. Räiskäle, lätty, ohukainen – rakkaan ruoan monta nimeä Letuilla on ympäri Suomen monta eri nimitystä murrealueelta toiselle. Tämä kertoo niiden tärkeästä asemasta…