Satokauden ruokaa, erikoisen yhteistyön tulos

Tämä on esimerkki odottamattomasta yhteistyöstä. Elokuussa 2016 julkaistaan Satokauden ruokaa -kirja, jonka kanteen kirjailijoiksi merkitään Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula ja Suomi syö ja juo -hanketta luotsaava projektitutkija Susanna Haavisto. Taustalla on koko joukko hienoja suomalaisia museoita. Tässä blogitekstissä halusimme kertoa, mistä tämä erikoinen yhteistyö sai alkunsa. Twitterissä @suomisyojajuo -tilin viesteistä näkee, että yhteistyömme ideointi alkoi…

Suomi syö ja juo uudistui

Tervetuloa uusille verkkosivuillemme! Toivottavasti pidät näkemästäsi. Mikäli et löydä suosikkitekstiäsi sivuilta, älä huolestu – siirrämme vanhojen sivujen sisältöä kesän aikana näille uusille sivuille. Samalla suunnittelemme myös uusia, upeampia artikkeleja. Mikäli sinulla on syömiseen ja juomiseen liittyvä aihe, josta haluaisit kuulla historian näkökulmasta, voit ottaa meihin yhteyttä täällä!  

Kyläkaupoista ostareihin

Tiesitkö, että kaupankäynti maaseudulla oli Suomessa kiellettyä vuoteen 1859 saakka? Ostokset tehtiin joko kaupunkien kauppahuoneissa tai markkinoilla. Suurin osa maatiloista oli omavaraisia, ja vain tietyt tuotteet kuten kahvi tai sokeri ostettiin. Markkinoilla oli omat nimensä, esimerkiksi Turussa oli kaksi kertaa vuodessa Heikin markkinat, Lappeenrannassa taas Marian markkinat. Myös markkinoiden järjestämistä säädeltiin vahvasti. Maakaupan kiellon rauettua kauppoja…

Suomalainen ruokakulttuuri, muutakin kuin ruskeakastiketta – mutta sitäkin! (Osa 2.)

Palataan vielä hetkeksi käsitteeseen “keittäminen”. Tarkastelit keittämistä väitöskirjassasi kehollisena, fyysisenä tekemisenä, johon liittyy monenlaisia aistihavaintoja ja niiden hyödyntämistä. Sellaisia kehollisia asioita, joita ei voi kirjoittaa resepteihin. Ei, reseptin varassahan ei voi elää. Se on kalpea ilmaisu todellisuudesta, jos näin voi sanoa. Meillä ei ole kieltä siihen, tai riittävän tarkkoja ilmaisuvälineitä joilla voisi toistaa riittäväsn tarkasti…

Suomalainen ruokakulttuuri, muutakin kuin ruskeakastiketta – mutta sitäkin! (osa 1.)

Suomalainen ruokakulttuuri on hämmästyttävän kiistelty aihe. Äärimmäisin kanta on, ettei sellaista edes ole olemassa. Tämän hankkeen edustajana on röyhistettävä rintaansa suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin puolesta – meillä ehdottomasti on molempia! Ihmiset, jotka epäilevät suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin olemassaoloa ehkä käsittävät termin kulttuuri hieman toisella tapaa. Totta onkin, että sille on olemassa useita sävyltään hieman poikkeavia…

Pula-aikana ruokahävikki oli häviöllä

Vuonna 2015 vietimme Hävikkiviikkoa pula-ajan teemalla. Teemaan liittyen julkaisimme Facebook-sivuillamme aitoja ja alkuperäisiä pula-ajan keittokirjoista poimittuja reseptejä. Reseptit voivat kertoa yllättävän paljon ajastaan. Pula-ajan keittokirjoissa on runsaasti keittoreseptejä, ja käytetyissä raaka-aineissa kasvisten rooli korostuu. Pulasta kertoo myös mausteiden vähyys. Sellaisenaan nämä ruokaohjeet ovat epäilemättä terveellisiä ja säästäväisiä, mutta nykysuomalaisen makuun kenties hieman mauttomia. Onneksi laajamittaisen…

Miten ravintoloissa selvittiin ennen jääkaappeja?

Satokauden päättyminen nimittäin tiesi kotikeittiöissä kiireistä aikaa. Juurekset, sienet, marjat ja liha täytyi panna visusti talteen pitkän talven varalle niin maalla kuin kaupungissa. Kotona työtä riitti jo, vaikka syöjiä oli vain pöytäkunnallinen, mutta miten satoja asiakkaita ruokkivat ruokaravintolat selvisivät talven yli ilman jääkaappeja ja pakastimia? Tässä tekstissä haluamme valottaa teille ravintoloiden kellarinovia. Apunamme kokoelmineen on…

Kasvissyönti kasvoi aatteista

Sadonkorjuun yltäkylläisyyden keskellä yhä useampi haluaa varata tietoisesti aikaa pohtiakseen valintojaan ja kokeillakseen käytännössä miltä kohtuullisempi lihan kuluttaminen tuntuisi. Ruokaperinteen näkökulmasta esimerkiksi lihattoman lokakuun sijainti vuodenkierrossa ei voisi oikeastaan olla osuvampi, sillä syksy ja alkutalvi olivat teurastuksen ja metsästyksen aikaa. 1700- ja 1800-lukujen Suomessa tuoretta lihaa ei ollut saatavilla tavallisissa talouksissa ympärivuotisesti, ja lokakuu oli…

Hörpyn verran sahdin historiaa

Pienpanimot kasvattavat suosiotaan kiihtyvällä tahdilla. Erilaisia oluttyyppejä löytyy myös historian kirjoista koko joukko.  Tuon joukon takariveiltä uuteen suosioon on nousemassa perinteinen sahti. Tässä siis uusille ja vanhoille ystäville pieni hörppy sahdin historiaa! Oluella on ollut roolinsa suomalaisessa arjessa ja juhlassa. Laimeampana sitä on tarjoiltu ruokapöydissä ja talkoojuomana, ja vahvempi olut kuului juhlaan. Hautajaisolutta pidettiin jopa niin…

Historiallisia härkäpapureseptejä

Härkäpapu on ensimmäinen Suomessa viljelty papulajike. Nyt se on tekemässä rytinällä paluun ruokapöytiin, eikä suotta – härkäpapu on mm. erinomainen kasviproteiinin lähde. Kiitos härkäpavun pitkän historian kotimaan kasvitarhoissa, löytyy historian keittokirjoista monenlaisia papureseptejä. Aina niissä ei eritellä mitä paputyyppiä tulee käyttää – tämä johtunee siitä, että on käytetty, mitä on sattunut olemaan kulloinkin tarjolla. Toinen…

Historiallisen hyvät eväät!

Eväiden syömisellä on kenties pidemmät perinteet kuin luuletkaan! Aikanaan niitä syötiin peltotöissä, markkina-, kaupunki- ja kirkkomatkoilla tai kun mentiin kalaan tai metsälle. Eväät kulkivat moneen paikkaan kätevästi tuohikontissa tai pärevakassa. Mitä vakasta tai kontista sitten useimmiten löytyi? Tavallisesti tietenkin leipää ja voita, mutta myös suolattua kalaa ja lihaa. Itä-Suomessa pakattiin erityisesti kaupunki- ja markkinamatkoille tietenkin…

Pez-pastillien savuinen syntyperä paljastuu museossa!

Moni meistä muistaa lapsuudestaan niskojaan nakkelevat karkkiannostelijat, mutta kuinka moni tuntee niiden tarinan? Lelumuseon johtaja Johanna Rassi paljasti meille muutaman mehukkaan tiedonjyvän museossa 15.3. auenneesta PEZhibition! makeita muistoja -pienoisnäyttelystä. Pikkuisten Pez -karkkien historia alkaa jo vuodesta 1927. Itävaltalainen Eduard Haas III kehitti piparmintunmakuiset makeiset tupakoitsijoiden hengenraikastimiksi. Wieniläiseen yläluokkaan kuulunut Haas vastusti tupakointia. Nimensä pastillit saivat…