Puoliympyröitä ja tähtitorttuja – joulutortun monimuotoinen historia

Joulutorttu kuuluu monen jouluun. Torttuja syödään sekä jälkiruokana että kahvipöydässä. Niihin liittyy monenlaisia mieltymyksiä, joista myös kiistellään. Osa herkuttelee valmiilla ostoleivonnaisilla. Toisille on tärkeää leipoa tortut itse valmistaikinasta tai tehdä taikinakin itse. Myös joulutorttujen muoto ja täytteet vaihtelevat. Joillekin puoliympyrä on se ainoa oikea muoto. Toisten mielestä tortun kuuluu ehdottomasti olla tähden tai puolikuun muotoinen….

Kaamoksen karnevaali, pikkujoulu

Joulun etukäteisjuhlia tunnetaan myös muualla, mutta erityisesti Suomessa pikkujoulusta on tullut nykyään jopa useamman kuukauden kestävä ajanjakso. Kaamoksen karnevaali, kuten kansatieteilijä Sirpa Karjalainen on sitä kuvannut. Jouluun sekä sen odotukseen kuuluu niin maallisia kuin kirkollisia aineksia. Tässä blogitekstissä keskitytään pikkujoulunvieton maallisiin iloihin. Joulu aikaistuu vuosi vuodelta? Pikkujoulu vakiintui terminä 1900-luvun alussa, ja sitä on Suomessa…

Jälkiruokia ja makeita leivonnaisia 1800-luvun menyissä

Artikkeli on julkaistu alun perin Hotelli- ja ravintolamuseon Hopeatarjotin-lehden numerossa 1/2001. Hotelli- ja ravintolamuseon suuren ruokalistakokoelman vanhin painettu menyy näyttää enemmänkin lehtileikkeeltä kuin menyykortilta. Menyy on Frenckellin kirjapainon juhlapäivällisiltä. Tilaisuus järjestettiin Helsingissä Kaisaniemen ravintolassa 20. toukokuuta 1862. Ranskankielinen lista oli ajan tavan mukaan pitkä ja juhla-ateria koostui useasta eri kattauksesta: kaksi alkukeittovaihto­ehtoa, kaksi alkuruokaa, yksi…

LOTTA SVÄRD – ruokaa koko komppanialle

”Yhä vieläkin Lotta Svärdistä puhe syntyy toisinaan, kun iltavalkean ääressä sotakumppani kohdataan.” Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoinen, aseeton maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921–1944. Lottatyö oli monipuolista yhteiskunnallista huoltotyötä ja avustustoimintaa niin siviilien kuin puolustusvoimienkin hyväksi. Järjestössä toimi enimmillään 240 000 naista ja tyttöä. Lottien toimialoista jäsenmäärään suhteutettuna suurin oli ruokahuolto. Muonitusjaoston työ oli heti alusta alkaen…

NAKIT JA RANSKALAISET – mitä lapset syövät ravintolassa?

Matkailun ja ravintolassa käyntien lisääntyessä myös lapsia on haluttu ottaa mukaan. Keskustelu lasten ravintolakäynnistä nousee esille säännöllisin väliajoin. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista löytyy lastenlistoja 1960-luvulta alkaen. Millaisiin paikkoihin lapset ovat olleet eri aikoina tervetulleita ja mitä heille on tarjottu? Suomessa ravintolat olivat pitkään ennen kaikkea anniskelupaikkoina. Ravintoloita oli vähän ja niissä kävivät erityisesti miehet. 1960-luvulta…

”Huh huh hyvvää kallaa”- aikamatka inarinsaamelaiseen kulttuuriin

Saamelainen ruokakulttuuri perustuu pohjoisen luonnosta ja eläimistä saataviin raaka-aineisiin. Luonto tarjoaa eri vuodenaikoina eri raaka-aineita. Poro, kala ja marjat eri muodoissaan ovat pohjoisen keittiön perusta. Porosta saadaan monenlaisia ruokia ja yleisesti tunnetuin herkku lieneekin poronkäristys. Tuoreesta poron lihasta keitetty liha- ja selkäkeitto herauttaa veden kielelle ja keittääpä joku vielä koparakeitonkin. Poron verestä tehdään verimakkaroita sekä…

Ravintolaelämässä koettiin 1970-luvulla mullistusten aika

Suomalaiset olivat siirtyneet maalta kaupunkiin 1960-luvulla ja moderni palveluyhteiskunta yleistyi. Vapaa-aika lisääntyi, elintaso kohosi ja ravintoloilla oli uusia haasteita vastata asiakkaiden kysyntään. Uusi alkoholilaki ja laki keskioluesta tulivat voimaan 1969 ja ravintolan anniskeluikärajaksi tuli 18 vuotta. Kaikki tämä valmisteli ravintoloita uudenlaiseen vaiheeseen, kun siirryttiin 1970-luvulle.  1970 -luvulla ravintolaelämä puhututti suomalaisia. Ravintoloilla oli pukeutumista koskevia sääntöjä…

Rakkauden suupalat

Häitä, erilaisia vihkimisseremonioita ja avioliiton rekisteröintejä järjestetään aivan yhtä monella eri tavalla, kuin on rakastuneita ihmisiä. Tällä kertaa blogissa tarkastellaan, millaisia herkkupaloja häissä on maisteltu ja missä järjestyksessä, sekä millaisia juomia niiden kanssa on siemailtu. Yhtymäkohtia 1800–1900-luvun häillä nykypäivään on yhä monia. Morsius- ja sulhasen puku on huolella valittu, juhlapaikka varattu, juhlien ohjelma pohdittu ja…

Cocktail-aika

Cocktailia voi luonnehtia juomasekoitukseksi, joka koostuu useasta eri juomasta. Tyypillisiin aineksiin lukeutuvat ginin, viskin ja rommin lisäksi liköörit sekä virvoitusjuomat ja muut alkoholittomat juomat sekä mausteet. Baarimestarin käsikirjan (1980) mukaan juomasekoitukset voidaan ryhmitellä eri luokkiin muun muassa valmistustavan, sokeripitoisuuden ja alkoholipitoisuuden mukaan. Cocktailien kuluttajalle ryhmittelyistä havainnollisin on juomasekoitusten luokittelu koon mukaan: mitä enemmän juoma sisältää…

Pavun paluu

Omat ruokaperinteemme ovat meille tärkeitä ja ne koetaan säilyttämisen arvoiseksi. Niitä vaalitaan monin eri tavoin paikallisesti ja kansallisestikin aineettomana kulttuuriperintönä. Malleineen ja perinteineen ruokakulttuurimme ohjaa, miten valitsemme ruoka-aineita, miten turvaamme terveellisen ravinnon ja riittävän energiansaannin, mitä ruokia valmistamme ja miten ylipäätään järjestämme ruokailumme. Ruokakulttuuri on usein suhteellisen hitaasti muuttuvaa, mutta käytänteiden tasolla silti jatkuvassa muodonmuutoksessa….

Kustavilaiset illalliset – 1700-luvun ruokakulttuurista

Juttu on alun perin julkaistu Hotelli- ja ravintolamuseon Hopeatarjotin-lehden numerossa 2/2000. 1700-luku oli Euroopassa rokokoon ja valistuksen aikaa. Ruotsi-Suomen säätyläistökin ihaili Ranskan hovielämää ja etsi omaan tapakulttuuriinsa vaikutteita hovietiketistä. Lähimpänä oli tietysti Ruotsin hovi, jonka elämäntavat olivat kuitenkin lähempänä muita eurooppalaisia hoveja kuin omaa kansaa. Kuninkaalle tarjotut ateriat ovat olleet loisteliaita, todellisia oman aikansa edustustilaisuuksia….

Mieluummin viiniä kuin väkeviä

Kulaus suomalaisen viinikulttuurin viimeisimpään vuosisataan Minkälaisia murroksia viinikulttuurissa on tapahtunut 1900- luvulta 2000- luvulle? Millaiset uudet tuulet puhaltavat suomalaisessa viinikulttuurissa tänä päivänä? Olkaa hyvät, tässä pieni huikka suomalaisen viinikulttuurin historiaan! Pohjoisen ilmastomme vuoksi emme ole Suomessa voineet niittää kunniaa suurena viinimaana viininviljelyn suhteen. Siitä huolimatta viinikulttuuri on kukoistanut täällä varsin kirjavana. Erityisesti Alko on monopoliasemansa…