Härkäviikot

Samaan tapaan kuin vanha kansa puhui kesän tullessa iso- ja pikkukesästä, siis kesästä ennen ja jälkeen juhannuksen, puhuttiin myös iso- ja pikkutammesta viitattaessa talveen. Pitkien joulun pyhien jälkeen seurasi työntäyteinen ajanjakso, jolloin miehet kävivät metsätöissä ja naiset tekivät esimerkiksi kankaita ja ompelivat vaatteita.

Talvella ryhdyttiin jo valmistautumaan tulevaan uuteen satokauteen. Perinteisen maanviljelyn suurin haaste oli ehkä hieman yllättäen lannoitteen riittämätön määrä. Lanta ajettiin pelloille talvisin, kun maa oli vielä jäässä. Kasvimaille käytettiin hevosen lantaa, mutta pelloilla kelpasi vain nautojen ja lampaiden lanta. Väkilannoitteiden käyttö yleistyi vasta 1800-luvun jälkipuolella, jolloin alettiin käyttää esimerkiksi luujauhoa jota oli mahdollista valmistaa luujauhomyllyissä. Tuontitavarana ryhdyttiin 1880-luvulta alkaen tuomaan erilaisia muitakin lannoitteita, kuten guanoa ja chilensalpietaria.

Loppiaisesta alkavat härkäviikot tai selkäviikot. Tämä ajanjakso on ollut pyhätön kausi, jolloin pitkien joulun lomien jälkeen on keskitytty työntekoon. Härkäviikkojen laskettiin yleensä alkavan loppiaisesta ja kestävän aina laskiaiseen tai Marian päivään saakka. Erään tarinan mukaan ajanjakson nimikin viittaa työntekoon, sillä härkäviikoilla miehet tekivät yleensä raskaita metsätöitä joihin tarvittiin härkiä vetojuhdiksi.

Nykyään joulun jälkeinen arkeenpaluu tarkoittaa monelle ennen kaikkea ruokailutapojen muuttamista. Tammikuulle löytyy runsaasti erilaisia teemaryhmiä Facebookista aina vanhasta klassisesta tipattomasta tuoreimpaan vegaanihaasteeseen saakka.


Talve, Ilmar. Suomen Kansankulttuuri: Historiallisia päälinjoja, 1979, Länsi-Savo Oy: Mikkeli

Vilkuna, Kustaa. Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, 1950, Otava: Helsinki.

Kotimaisten kielten keskus -verkkosivut, http://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/tiesitko_taman_(2004_2014)/harkaviikot, viitattu 26.1.20016

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s