Satokauden ruokaa, erikoisen yhteistyön tulos

Tämä on esimerkki odottamattomasta yhteistyöstä. Elokuussa 2016 julkaistaan Satokauden ruokaa -kirja, jonka kanteen kirjailijoiksi merkitään Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula ja Suomi syö ja juo -hanketta luotsaava projektitutkija Susanna Haavisto. Taustalla on koko joukko hienoja suomalaisia museoita. Tässä blogitekstissä halusimme kertoa, mistä tämä erikoinen yhteistyö sai alkunsa.

Twitterissä @suomisyojajuo -tilin viesteistä näkee, että yhteistyömme ideointi alkoi lokakuussa 2014. Palataan kuitenkin ensin aivan alkuun, vuoteen 2009 ja suomalaisten museoiden yhteistyöverkosto TAKO:n syntyhetkiin. Verkoston toiminta alkoi ensin hankemuotoisena. Sen tavoite oli selkeyttää kotimaisten museoiden toimintaa ja luoda niiden välille yhteistyötä. Lyhenne TAKO tulee sanoista “tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto”. Vuonna 2013 TAKO -toiminta otettiin kiinteäksi osaksi Museoviraston ja Kansallismuseon toimintaa. Samana vuonna sai alkunsa Suomi syö ja juo.

TAKO -verkoston toiminnassa on mukana kymmeniä museoita. Yhteistön helpottamiseksi ne ovat jakautuneet pienempiin työryhmiin erilaisten aiheiden ympärille. Näitä työryhmiä kutsutaan pooleiksi. Osa niiden toimintaa ovat erilaiset projektit ja hankkeet. Suomi syö ja juo on arkeen keskittyneen Arki-poolin hanke.

Nykydokumentointi on yksinkertaisesti sanottuna nykypäivän tallentamista museoon. Sitä voidaan tehdä valokuvaamalla, haastattelemalla, videoimalla tai keräämällä esineitä. Nykyajan tallentaminen on museoiden keskeisimpiä tehtäviä. Työ on haastavaa. Museoilla on valta ja vastuu päättää, mitä tästä ajasta jää muistoksi jälkipolville.

Arki -poolin museot olivat vuonna 2013 kiinnittäneet huomiota kiihtyvään ja kuumenevaan ruokakeskusteluun. Ruoka on poliittista. Ruoka on aattellista. Ruoka on ravintoa. Se on identiteetti, ja aivan eri tavalla kuin aiemmin. Museot halusivat tallentaa historiaan 2010-luvun ruoka- ja juomakulttuuria. Näin syntyi Suomi syö ja juo. Ensimmäisenä vuonna hanke järjesti Minä ja ruoka -kuvakeräyksen, johon kuka tahansa suomalainen saattoi lähettää kuvia siitä mitä söi ja joi. Lopulta kuvia kertyi noin 300.

Sen jälkeen hanke on esimerkiksi avannut vanhoja valokuvia kaikkien teidän käyttöönne, järjestänyt työpajoja opiskelijoille ja ennen kaikkea pyrkinyt osallistumaan aktiivisesti keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Sitä kautta alkoi myös keskustelu Satokausikalenterin kanssa.

Satokausikalenteri sai alkunsa samoihin aikoihin kuin Suomi syö ja juo, vuonna 2013. Sen ideana on ollut alusta lähtien muuttaa suomalaista ruokakulttuuria. Muuttaminen ei  onnistu ilman kulttuurin tuntemusta. Perinteet kuuluvat olennaisesti suomalaiseen ruokakulttuuriin.

Yhteistyö aloitettiin puhtaasti yhteisistä intresseistä ilman kaupallisia tavoitteita tai päämääriä, niin sanotusti ‘rakkaudesta lajiin’. Tuotimme yhdessä sisältöä sosiaaliseen mediaan ja saamamme palaute oli hyvää.
Samuli Karjula, Satokausikalenteri

Positiivisen palautteen seurauksena syntyi haave yhteisestä julkaisusta. Näin ruokakulttuurin eteen tehty työ ei jäisi bittiavaruuteen, vaan se jatkaisi elämäänsä. Ensimmäinen Satokausikalenteri ja Suomi syö ja juo -tapaaminen järjestettiin loppuvuonna 2014. Alkujaan suunnittelimme omakustannetta tai mobiilijulkaisua, mutta suunnitelmien kehittyessä nälkä kasvoi. Päätimme tarjota ennenkuulumatonta kirjaideaa kustantajille. Perinteikäs kustannusyhtiö Otava kiinnostuikin heti ajatuksesta yhdistää perinnetieto ja moderni fakta uudenlaiseksi oppaaksi sesonkeihin. Allekirjoitimme kustannussopimukset loppuvuodesta 2015.

Tällä hetkellä voimakkaana trendinä oleva sesonkiruoka on maailman vanhin tapa syödä. Muutamien viimeisten vuosikymmenien aikana olemme irtautuneet luonnon kierrosta. Tämä harha-askel on toisaalta tehnyt hyvää suomalaiselle ruokakulttuurille, koska nyt osaamme käyttää omia raaka-aineita monipuolisemmin ja ehkä arvostaa niitä paljon enemmän kuin ennen.

Toivottavasti tämän hetkinen sesonkiruokabuumi ei jää trendiksi, vaan palautuu jälleen alakulttuurista pääkulttuuriksi ja normiksi. Tässä muutosprosessissa meillä on paljon opittavaa menneisyydestä. Siksi museot.
Samuli Karjula, Satokausikalenteri

Yhdessä meillä, Satokausikalenterilla ja Suomi syö ja juo -hankkeella, on ainutlaatuiset lähtökohdat tuoda esiin kehityskulkuja, jotka johtivat nykytilanteeseen suomalaisessa ruokakulttuurissa. Yhdistämällä historialliset lähteet ja nykyisen tietämyksen voimme toivottavasti herättää satokaudet henkiin uudelleen, ja näyttää että sesonkiruokailu ei todellakaan ole uusi juttu! Se on jotain, mikä meillä suomalaisilla on veressä.


Teksti: Susanna Haavisto ja Samuli Karjula
Editointi: Susanna Haavisto
Kuva: Laura Riihelä, kirjasta Satokauden ruokaa
Stylisti: Juuli Hakkarainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s