Pula-aikana ruokahävikki oli häviöllä

Vuonna 2015 vietimme Hävikkiviikkoa pula-ajan teemalla. Teemaan liittyen julkaisimme Facebook-sivuillamme aitoja ja alkuperäisiä pula-ajan keittokirjoista poimittuja reseptejä.

Reseptit voivat kertoa yllättävän paljon ajastaan. Pula-ajan keittokirjoissa on runsaasti keittoreseptejä, ja käytetyissä raaka-aineissa kasvisten rooli korostuu. Pulasta kertoo myös mausteiden vähyys.

Sellaisenaan nämä ruokaohjeet ovat epäilemättä terveellisiä ja säästäväisiä, mutta nykysuomalaisen makuun kenties hieman mauttomia. Onneksi laajamittaisen elintarvikepulan ajat ovat takanapäin, eikä mikään estä lisäämästä joukkoon kermaa ja mausteita hieman reilummin – ja tietenkin munajauheen ja sakariinin voi korvata aidolla tavaralla.

Kaalia ja savustettua sianlihaa valkoisessa kastikkeessa

1-2l kiehautettua kaalia hienonnettuna,
1 dl keitettyä tai savustettua kinkkua, hienonnettuna,
2 dl valkoista kastiketta,
hiukan sinappia,
korppujauhoja

Kaali leikataan kappaleiksi ja keitetään noin 5 min.

Valutetaan.

Valmistetaan tavallista valkoista kastiketta ja maustetaan se suolan lisäksi vielä sinapilla. Kastikkeeseen lisätään hienonnettu kinkku tai sen asemesta savustettua, kuutioiksi leikattua ja paistinpannussa äkkiä ruskistettua savusilavaa.

Voidellun vuoan pohjalle pannaan aivan keveästi kaalia, kastike kaadetaan päälle. Pinnalle ripotellaan vähän korppijauhoja. Paistetaan uunissa noin 20 min., jolloin kaalin pitäisi olla kypsää ja vuoan pinnaltaan keltapilkkuista. Paistumisen aikana saatetaan pinnalle panna aivan vähän pieniä margariininokareita (noin 1 tl.).

Tarjotaan vuoastaan keitettyjen perunoiden kera.

Hernepihvit

Hernemuhennoksen jäännöksestä sekä hernekeitosta (jos se on paksua) voidaan valmistaa pihvejä.

Keitetyt herneet sekä herneruoan joukossa olevat lisät (sianliha, porkkanat, perunat) jauhetaan lihamyllyssä. Happamatonta leipää tai jokin korppu sopii samalla jauhettavaksi pihviseokseen.

Hienonnettua sipulia ruskistetaan rasvassa. Herneseokseen lisätään sipulit, (muna) ja mausteeksi suolaa sekä valkopippuria. Jos seos on löysää, vaatii se vähän jauhojakin.

Paistinpannussa kuumennetussa rasvassa tai ohukaispannussa paistetaan seoksesta “pihvejä” samoin kuin perunakakkuja siv. 94. Jos ne halutaan aivan tasareunaisiksi ja samanmallisiksi, muodostetaan pihvit ennen paistamista kahdella pöytäveitsellä ja hiukan jauhoja apuna käyttäen leikkuulaudalla pieniksi neliöiksi. Tällöin on taikinan oltava tanakkaa.

Hernepihvit pannaan tarjolle vadille limittäin. Paistettuja tai keitettyjä sipuliviipaleita asetetaan niiden pinnalle. Kastikkeeksi soveltuu ruskea kastike tai sianlihakastike ja lisäruoaksi perunat sekä puolukkasurvos.

Puolalainen kaalikeitto

1 pienikokoinen valko-, savoijin- tai punakaali
2 puolikypsää punajuurta
1 purjosipuli
1/2 selleriä
1rkl etikkaa
2 rkl tomaattikastiketta tai -mehua
1 rkl meiramia
2l vettä

Puhdistettu ja huuhdottu kaali ja juurekset leikataan kuutioiksi ja pannaan tomaattikastikkeen tai -mehun kanssa kattolaan hellalle yhdeksi tunniksi mehustumaan. Siihen lisätään etikka, jotteivät punajuuret vaalenisi. Juureksien joukkoon lisätään vesi ja mausteet ja keitto saa kiehua vielä noin 30 minuuttia.

Punajuurimuhennos

3-4 keskikokoista punajuurta,
½ l vettä,
2 rkl vehnä- tai ohrajauhoja,
suolaa, etikkaa,
vähän kermaa.
Punajuuret kuoritaan, leikataan kuutioiksi ja keitetään vedessä melkein pehmeiksi. Maustetaan suolalla, hiukan etikalla ja jos halutaan, sokerillakin. Muhennoksen ei tarvitse kuitenkaan maistua happamalta eikä imelältä. Jauhot pannaan suuruksena tai vispilöidään liemeen ja muhennos keitetään kypsäksi hämmentäen silloin tällöin. Vettä lisätään, jos se on haihtunut liian vähiin. Viimeksi lisätään vähän kermaa.

Jollei muhennokseen ole käytetty etikkaa, soveltuu kermaksi hapan, vähän vatkattu kahvikerma. Tämän jälkeen ei enää keitetä.

Punajuurimuhennosta tarjotaan kasvis- tai liharuokien lisäruokana esim. perunasoseen, perunasosekakkujen, keitettyjen perunoiden tai paistin kera.

(voit tehdä muhennoksen myös tuoreista punajuurenvarsista)

Sitruunaleivokset

piirakkataikinaa
sitruunakiisseli:
3kkp. vettä
2n sitruunan puserrettu mehu
1 rkl sakariinivettä
hiukan sokeria
2tl hienoa kanelia
4tl perunajauhoja
karamelliväriä

Kaikki aineet pannaan kattilaan ja sekoitetaan liedellä, kunnes seos sakoaa. Viimeiseksi sekoitetaan pari tippaa punaista ja keltaista karamelliväriä. Piirakkataikina kaulitaan ohueksi, siitä leikataan leivinpyörällä pellin pituisia kapeita kaistaleita pellille. Kaistaleitten keskelle levitetään paksulti sitruunakiisseliä. Molemmin puolin käännetään reunat päälle. Leivokset kypsennetään ja leikataan jäähdyttyä vinoviipaleiksi.

Kaali- ja porkkanalaatikko

1/2kg kaalia
1/2kg porkkanoita
4-5dl vettä tai kuorittua maitoa
2-3rkl kauraryynejä
2tl jauhoja
1tl tanskalaista munajauhetta
suolaa

Kaali silputaan, porkkanat raastetaan tai jauhetaan. Vuokaan pannaan kerroksittain kaalia ja porkkanaa, vesi, johon on sekoitettu ensin jauhoihin sekoitettu munajauhe, kaadetaan päälle, ja pinnalle ripotellaan kauraryynit. Paistetaan uunissa kypsäksi.


Alkuperäiset reseptit teoksista Kortiton ruoka (Nissinen & Somersalo 1943) ja Pula-ajan keittokirja (Helaakoski-Tuominen 1941).

Kuva: Namimuruja-pussi 1940-luvulta. Pula-aikana valmistettiin makeisten korvikkeita sakariinilla makeutetuista kuivatuista porkkanoista. CC BY-ND 4.0 Turun Museokeskus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s