Piparien historiaa ja ”Ruskee piparkakkulaatikko” vuodelta 1904

Piparkakkujen edeltäjä hunajakakku tunnettiin jo muinaisessa Antiikin Kreikassa. Eurooppaan levittyään hunajakakun resepti muuttui mausteiseksi, ja lopulta hunaja korvautui siirapilla. Kristillinen perinne liitti piparkakkuun hengellistä symboliikkaa, sillä piparkakku nähtiin vertauskuvallisesti Kristuksen elämän leipänä. Nykyään piparit liitetään ensisijaisesti joulun herkkuihin, mutta aikaisemmin niitä leivottiin ja syötiin myös muina juhlapäivinä.

Piparit tulivat meille todennäköisesti jo keskiajan lopulla, ja ensimmäiset kirjalliset lähteet piparkakuista Suomessa ovat 1600-luvun lopulta. Tuolloin pipareita toivat Suomeen saksalaiset hansakauppiaat. Niitä myytiin toreilla ja markkinoilla kappaleittain. Piparien leipomistaito opittiin ensin kartanoissa ja pappiloissa, mistä se hiljalleen levisi kansan piiriin. Tavallisissa kodeissa pipareita opittiin leipomaan 1800-luvun lopulla.

Haluaisitko kokeilla astetta historiallisempaa reseptiä? Tämä resepti ei ole aivan tavallinen piparkakkuresepti, vaan tuloksena pitäisi syntyä jonkinlainen mausteinen laatikko. Resepti löytyi Satakunnan Museon arkistoista, noormarkkulaisen Jenny Mattilan vihkosta joka on otsikoitu: ”Muistoonpanoja Porin Kasvatusopillisesta Talouskoulusta 1904”.

Ruskee piparkakkulaatikko

  • 10 munaa
  • 212 g sokeria
  • 3 1/4 dl siirappia
  • 75 g mantelia
  • 325 g jauhoja
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl kaardemummaa
  • 1 tl pippuria
  • 2 kpl pomeranssin kuoria

”Valkuaiset, ruskuaiset eroitetaan toisistaan. Ruskuaiset vatkataan vaahdoksi sokerin kanssa. Siirappi vatkataan vaahdoksi johon sekoitetaan mausteeta ja jauhot, valkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi ja sitten sekoitetaan ruskuaiset ja valkuainen siirapin sekaan. Soikea laatikko voidellaan voilla, riputetaan sokerilla, kaaretaan siihen seos. Paistetaan tavallisessa lämpymässä 1 tunti. Tarjoo kahvin kanssa.”

Tuohon aikaan käytössä ei tietenkään ollut sähköliettä käytössä, mutta paistolämpötilan voinee päätellä esimerkiksi tavallisen maustekakun perusteella ja hieman seurailemalla laatikon tilaa uunissa.

Rohkeasti kokeilemaan retroreseptiä! Jos kokeilet, muista laittaa meille kuva vaikka instassa tai Twitterissä @Suomisyojajuo tai Facebook-sivuillamme.


Satakunnan Museo

Mattila, Anna-Liisa. Piparikirja, 2001, Jyväskylä: Atena.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s