Viilin historia

Oletko koskaan ajatellut, että lehmän maito on sesonkituote? Nykyään tuttu tölkki odottaa jääkaapissa aamusta toiseen, mutta tuoretta maitoa juhlittiin vielä 1800-luvulla kuin uusia perunoita nykyään.

Maidon sesonkiluonne liittyi karjatalouden vuodenkiertoon ennen 1900-luvun alussa tapahtuneita maatalouden kehitysaskelia. Niitä ennen lehmät menivät umpeen talvella; niiltä ei herunut maitoa. Vasikoita syntyi tavallisesti kerran vuodessa, keväisin. Silloin saatiin taas myös tuoretta maitoa, jota pidettiin pienten lasten juomana. Aikuisten arkijuomaa oli esimerkiksi vedellä jatkettu piimä.

Juustoa jumalten mieliksi

Monet perinteisimmistä juhannusruoista liittyivät lehmiin, maitoon ja karjanhoitoon. Juhannuksen juuret ovat vanhoissa paimenten juhlissa, jolloin juhlittiin uutta satoa ja lepyteltiin jumalia tulevaa varten. Tätä silmällä pitäen runsas pitopöytä ajoi asiansa paremmin kuin hyvin, kansa ajatteli että kun sadosta nautittiin näkyvästi olivat jumalat suosiollisia tulevanakin vuotena. Viilin lisäksi perinteisiä juhannukseen ja kesään liittyviä maitoruokia ovat esimerkiksi punaiseksi keitetty juhannusjuusto eli -hera ja savolainen maitohöllö. Hämäläiset taas tekivät talon kaikille asukkaille oman juuston.

Venyvää vai lohkeavaa?

Suurin osa maidosta säilöttiin eri muodoissa: piimänä, voina, juustona – tai viilinä. Samoin kuin monissa muissakin perinneherkuissa, viilissä oli alueellisia eroja. Lännessä tehtiin venyvää viiliä, kun taas savolaiset ja karjalaiset söivät lohkeavaa viiliä. Kaupasta nykyisin saatava viili on juuri läntisen perinteen mukaan tehtyä.

Kanelia ja sokeria, hilloa, marjoja tai ehkä talkkunaa – viili saa yleensä seurakseen jotain makeaa. Viimeksi mainittu talkkuna on erityisen perinteinen kesäviilin lisuke. Talkkunajauho tehdään yleensä paahdetusta, karkeaksi jauhetusta viljasta – ohrasta, rukiista, kaurasta tai jopa vehnästä. Joillain paikkakunnilla siihen on lisätty myös esimerkiksi herneitä tai papuja.

Nykyviili ja funktionaaliset maitotuotteet

Viilin teollinen valmistus alkoi Suomessa 1960-luvulla. Samaan aikaan elintarviketeollisuus yleisesti kehittyi harppauksin, ja uusia menetelmiä kehitettiin. Tämä johti osaltaan siihen, että 1980-luvulla lanseerattiin runsaasti uusia viilimakuja. Myös kysyntä kasvoi. Terveysvaikutteiset elintarvikkeet puolestaan tulivat kauppoihin 1990-luvulla.

Viilin tekeminen kotona

Viilifanit tietävät, että hapanmaitoherkun tekeminen kotona on yksinkertaista. Perintönä saatuja viilireseptejä on monenlaisia, mutta helpoin tapa on lohkaista kaupan viilistä pieni pala viilin siemeneksi. Sen lisäksi tarvitset maitoa, eikä kermakaan ole pahitteeksi. Vanhan uskomuksen mukaan ukkoskelillä viili juoksettuu, mutta tieteellistä vahvistusta tälle uskomukselle ei ole löytynyt. Sen sijaan on mahdollista, että ukkosen aikana tavallisesti kuuma ja kostea ilma on koitunut viileille tuhoisaksi.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s