Mukaan, kiitos! Take-awayn yllättävän pitkä historia

📃 🎧

 

Olemme tottuneita hakemaan ruokaa mukaan pizzerioista, etnisistä ravintoloista sekä pikaruokaloista. Uudehkot ruuankuljetuspalvelut tuovat kotiin ruokaa lähes mistä tahansa ravintolasta. Take-away-ruokaa on kuitenkin kaupungeissa syöty vähintään jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Silloin puhuttiin ruuan hakemisesta porttöörillä.

Mikä ihmeen porttööri?

Porttööri oli ruuankannin (ruotsiksi matportör), jossa oli kolmesta neljään päällekkäin pinottua pyöreää, syvää astiaa. Erilliset annokset tai ruokalajit pakattiin omiin astioihinsa. Yhteen astioista saatettiin laittaa kuumaa vettä, jotta ruoka pysyi lämpimänä.

Astioiden reunoissa olevien lenkkien läpi pujotettiin metallinen sanka, josta koko porttööriä pystyi kantamaan. Ruuankantimet valmistettiin metallista, yleensä emalista tai alumiinista. Ruuankantimia oli kaupungeissa myynnissä eri liikkeissä ainakin 1860-luvulta lähtien.

Itse haettuna tai kotiin kuljetettuna

Kaupungeissa porttöörillä käytiin hakemassa päivällisruokaa kotiin syötäväksi tai porttööri voitiin myös kuljettaa asiakkaalle kotiin. Tapa on ollut käytössä ainakin 1800-luvun alkupuolelta lähtien.

Esimerkiksi vuonna 1837 yliopistolle kirjoittautunut M. E. Lindén muisteli, kuinka vuokraemäntä haki hänelle ja hänen asuintoverilleen puolikkaan päivällisannoksen porttöörillä Engbergin mamselleilta.

Muualla Suomessa porttööreitä käytettiin ruuankuljetukseen ainakin rautateillä. Porttööriin laitettiin veturinkuljettajalle eväät tai sen avulla lähetettiin syrjäisemmillä seuduilla työskenteleville virkailijoille ruokaa.

Opiskelijoista kesäleskiin ja lapsettomiin pariskuntiin

Porttööriruuan tyypilliset käyttäjäryhmät kertovat siitä, kenen ei oletettu valmistavansa aterioitaan itse sekä siitä, kenellä ei välttämättä ollut aikaa tai asunnossaan sopivaa tilaa ruuanlaittoon.

Miesten ei luonnollisesti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa oletettu kokkaavan itselleen. Siten porttööriruuan syöminen oli tyypillistä nuorten miesten ja erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Naimisissa oleville miehille aterioiminen muodostui ongelmaksi, kun he jäivät kesäleskiksi eli kun muu perhe palvelijoineen lähti maalle kesänviettoon. Osa ruokaloista mainostikin ruokailu- ja porttööripalveluitaan nimenomaan kesäleskille.

Porttööriä käyttivät myös naimattomat, työssäkäyvät naiset, joiden oli työssäkäyntinsä sekä keittiöttömien vuokrahuoneidensa vuoksi vaikea laittaa itse ruokaa. Keski- ja ylempi luokkaisten naisten säädynmukaiseen elämäntapaan olisi kuulunut palvelijan pitäminen, mutta tämä ei ollut matalapalkkaisille konttoristeille ja erilaisille virkailijoille mahdollista.

Annosruokaa kotona syötäväksi ostivat niin ikään työläisäidit, jotka kävivät ansiotöissä. Tosin myös keskiluokkaiset, etenkin nuoremmat pariskunnat saattoivat joutua turvautumaan porttööriin päivällisjärjestelyissään, jos heillä ei ollut varaa tai tilaa pitää palvelijaa. Kaikki eivät Helsingissä saaneet haluamansa kokoista asuntoa asuntopulan takia.

Esimerkiksi kirjailijat Katri Bergholm sekä Tyyni Tuulio asuivat molemmat naimisiin mentyään pienessä vuokrahuoneistossa ilman palvelijaa. Bergholm haki päivällisen itselleen ja aviomiehelleen porttöörillä neiti Roseniuksen keittokoulusta ja Tuulio puolestaan rouva Campbellilta, joka myi päivällisruokaa kodistaan.

Bergholmin mukaan ”annokset olivat niin suuria, että meille riitti hyvin yksi annos, jopa siitäkin jäi joskus jotakin lämmitettävää seuraavaksi aamiaiseksi.” Lämmitys tapahtui petroli- tai kaasukeittimellä.

Joka päivä ruokaa osuuskeittiöstä

Kaupunkien kasvaessa lisääntyivät myös arkista ruokaa myyvät paikat. 1900-luvun alkupuolen Helsingissä ruokaa mukaan myivät erilaiset ruokalat, keittokoulujen keittiöt, Elannon annosmyymälä, työväenkeittiöt, Helsingin kaupungin keskuskeittola sekä yksityiskodeista esimerkiksi lesket tai taloudenhoitajattaret, jotka tällä tavoin hankkivat itselleen elantonsa tai lisätienestiä.

Kuten Tuulion ja Bergholmin kokemukset toivat esiin, ruokaa ei haettu vain silloin, kun ei ollut aikaa tai energiaa laittaa ruokaa, vaan osa söi porttööripäivällistä joka päivä. Niin ruokalat kuin yksityiset ruuan myyjät tarjosivat asiakkailleen kuukausikortteja, jolloin asiakas sitoutui ostamaan ruuat koko kuukauden ajan samasta paikasta.

Vielä säännöllisempi ratkaisu oli osuuskeittiöt, joita perustettiin 1900-luvun alussa. Osuuskeittiöissä palkattu henkilökunta valmisti keittiön osakkaille päivän pääateriat. Samassa talossa asuvat hakivat ruuan keittiöstä tarjottimella ja kauempana asuvat puolestaan porttöörillä. Myös muut kuin osakkaat pystyivät ostamaan osuuskeittiöistä ruokaa mukaan.

Vasikanpaistia, pinaattikeittoa, sillimöykkyjä

Erilaisten ruokaloiden ruokalistoista ei ole säilynyt tietoja, mutta Naisten ääni -lehdessä julkaistiin vuonna 1907 esimerkki rouva Rosenqvistin pyörittämien osuuskeittiöiden viikon ruokalistasta. Ruokalista antaa osviittaa siitä, minkälaisia ruokia porttööriasiakkaat ovat 1900-luvun alussa nauttineet. Aamiainen tarjottiin klo 10–11 ja päivällinen klo 15–17:

Sunnuntai. Aamiainen: pihviä ja perunaa. Päivällinen vasikanpaistia ruskotetun perunan ja räätikän kanssa, lihalientä klimpin kera, vaniljajäätelöä.
Maanantai. Aam. paistettua sianlihaa ja perunaa. Päiv. liha-mureketta porkkanoiden kera, omenasoppaa.
Tiistai. Aam. piirakkaa. Päiv. pinaattisoppaa ja maksalootaa.
Keskiviikko. Aam. lihalaatikkoa ja perunoita. Päiv. madekeittoa ja perunoita, keitettyjä luumuja kermavaahdon kanssa.
Torstai. Aam. perunoita ja paistettua silliä munan ja voi-sulan kanssa. Päiv. kaalisoppaa lihamöykkyjen kera, ohueita pannukakkuja ja omenahilloa.
Perjantai. Aam. maksapihviä. Päiv. kylkipaistia ja perunamuhennosta, hedelmäsoppaa.
Lauantai. Aam. sillimöykkyjä ja perunoita. Päiv. patapaistia riisin ja papujen kera, mannaryynivelliä.

Porttöörien uusi tuleminen?

Kevyet muoviset ja pahviset kertakäyttöpakkaukset ovat tehneet ruuan ottamisesta mukaan helppoa ja hygieenistä. Viime vuosina on kuitenkin alettu korostamaan tarvetta vähentää pakkausjätettä, joten olisiko syytä uudelleen lanseerata porttöörit kestokahvikuppien rinnalle? Esimerkiksi tiffin carrieria käytetään edelleen Intiassa kotona valmistettujen lounaiden kuljettamiseen.

Laika Nevalainen

Kirjoittaja on arjen ja ruuan historiaan erikoistunut tutkija, joka innostuu porttöörin kaltaisista ilmiöistä, jotka osoittavat nykypäivän tavoilla olevan luultua pidempi historia.

Kuvat:

Artikkelin pääkuva: Porttööri (ilman kantta) on mukana Hotelli- ja ravintolamuseon koululaiskierroksilla.

Porttöörin kuva: Hesinkiläisen Ravintola Lehtovaaran porttööri Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista.

Lähteet:

Arvid Neoviuksen arkisto, Kansallisarkisto.

Bergholm, Katri: Paljon toivoa, paljon toteutumista: 1900 – 1910. Helsinki: Otava, 1946.

Bonsdorff, Ernst: Elämäni varrelta. Hämeelinna: Karisto, 1923.

Helsingin kaupunkitutkimuksen haastattelut, Helsinki-Seura, Helsingin kaupunginarkisto.

Itkonen, Pertti: Savolaista rautatieläiselämää. Pro gradu -tutkielma (TYKL/1694), Turun yliopisto, 1988.

Kaarlo Kramsun arkisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura/Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelma.

Kalle Väisälän arkisto, Kansallisarkisto.

Kansalliskirjaston digitoidut lehtikokoelmat: Emäntälehti 3/1908, Helsingfors Tidningar 3.11.1830, Helsingin Sanomat 14.9.1919, 6.6.1929, Käkisalmelainen 1.12.1967, Naisten ääni 5/1907, Otava 10/1916, Työläisnainen 6/1914, Työväenliitto 15.9.1911, Uusi Suometar 28.9.1915, Uusi Suomi 14.1.1926, Ylioppilaslehti 5/1913, Åbo Tidningar 8.4.1820.

Lepistö, Vuokko: Joko Teillä on primuskeitin? Kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1994.

Lindén, M. E.: Anteckningar gjorda vid 79 års ålder. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelma, Dö I 25.

Nevalainen, Laika: Rationalisoitua säädynmukaisuutta: helsinkiläiset ja turkulaiset keskuskeittiötalot 1900–1920-luvuilla. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2012.

Tuulio, Tyyni: Keskipäivän maa: 1916–1941. Helsinki: WSOY, 1969.

Uuno Pesosen arkisto, Kansallisarkisto.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s