Anteeksi, tarjoilija! Keitossani on hyönteinen

📃 🎧


Hyönteisruoka on 2010-luvulla ollut usein esillä suomalaisissa uutisotsikoissa lähinnä pienen piirin hieman eksentrisenä harrastuksena. Turun yliopiston vuonna 2016 toteuttaman kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista oli kuitenkin kiinnostunut hyönteisruuasta ja jopa puolet vastanneista oli valmis ostamaan hyönteisruokaa, jos sitä saisi kaupoista.

Syyskuussa 2017 Suomi muutti EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkintaa niin, että se sallii kokonaisten hyönteisten myymisen elintarvikkeena. Tämän seurauksena hyönteisruoka olikin hetken aikaa laajan mielenkiinnon kohteena, kun esimerkiksi Fazer Leipomot testasi sirkkaleivän vetovoimaa. Sirkkaleipä ja muut hyönteistuotteet eivät kuitenkaan kiinnostuksesta huolimatta päätyneet suuren yleisön ostoskoreihin.

Käytännössä me syömme hyönteisiä tietämättämme, sillä kaikissa kasviksissa on hyönteisten munia tai pieniä toukkia. Tästä eroten tietoista hyönteisten syöntiä kutsutaan entomogafiaksi. Hyönteisiä syödään nykypäivänä laajasti Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa, Kiinassa, Australiassa sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa. Ravinnoksi voidaan käyttää muun muassa erilaisia sirkkoja, toukkia, turilaita, torakoita, hämähäkkejä, skorpioneja, muurahaisia ja mehiläisiä. Ihmisravinnoksi käytettäviä hyönteislajeja tunnetaan noin 2000. 

Hyönteiset eurooppalaisessa ruokavaliossa

Kivikautisen Euroopan alueen asukkaat keräsivät todennäköisesti kasvien, marjojen ja siementen ohella ravinnokseen myös hyönteisiä. Karjanhoidon ja maanviljelyksen kehittyminen muutti kuitenkin hyönteisten roolin pikkuhiljaa ravinnosta tuholaisiksi. Antiikin Kreikassa ja Roomassa hyönteisiä vielä syötiin, mutta sittemmin tapa on Euroopan alueella hiljalleen hiipunut.

Ranskasta on olemassa tietoa heinäsirkkojen syömisestä 1700-luvulla. Myöhempiä esimerkkejä hyönteissyönnistä löytyy muun muassa Keski-Saksasta, jossa koululaiset ja opiskelijat herkuttelivat sokeripäällysteisillä turilailla 1900-luvun alussa. Viime vuosisadalla turilaita tai niiden toukkia on syöty myös Italiassa, Moldaviassa ja Valakiassa sekä Saksassa ja Ranskassa ainakin 1950-luvulle asti. Nykyään käytännössä vain mehiläisiä, silkkiperhosia ja värjäykseen käytettäviä kilpikirvoja hyödynnetään Euroopassa laajamittaisesti ihmisten tarpeisiin, tosin ei ruuaksi. 

Hyönteisten syönnin historiasta Suomessa ei löydy juurikaan tietoa. Viittauksia hyönteisten hyödyntämisestä löytyy lähinnä muurahaisista ja niiden munista, joita on käytetty ilmeisesti lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Sekä muurahaiset että niiden munat ovat syömäkelpoisia, joten lähdemateriaalin puutteessa voidaan vain arvailla, olisiko niitä kenties pula-aikoina kerätty myös ravinnoksi.

Ruotsissa muurahaishappoa on käytetty viinan maustamiseen, jolloi viinaan on saatu hieman salmiakkia muistuttava maku. Nykyeurooppalaisen tai -suomalaisen ruokavalioon hyönteiset eivät juurikaan kuulu ja niiden syömistä pidetään usein vastenmielisenä. 

Kaikki syötävä ei ole ruokaa

Vastenmielisyys tiettyjä ruoka-aineita kohtaan on pääosin kulttuurisidonnaista. Länsimaissa maalla elävät selkärangattomat eliöt on perinteisesti mielletty ei-ruoaksi. Ruokien erittelyyn ihmisravinnoksi kelpaaviin ja kelpaamattomiin vaikuttavat muun muassa erilaiset uskonnolliset ja uskomukselliset syyt. Hyönteiset on yhdistetty likaisuuteen ja sitä myötä huonoon moraaliin. Suomalaisessa, suurelta osin maallistuneessa kulttuurissa ruokasuosituksia tuskin haetaan suoraan pyhistä kirjoituksista, mutta kulttuurisina heijastuksina ne voivat vaikuttaa käsityksiimme syötäväksi sopivasta ruusta. 

Vastenmielisyydellä hyönteisruokia kohtaan on juuria myös kolonialismissa, jossa valloittajien toimintaoikeutusta vahvistettiin alentuvalla suhtautumisella ei-eurooppalaisiin kansoihin ja tapoihin, kuten vaikkapa hyönteisten syöntiin.

Kuluttajatutkija Samuel Pihan mukaan vastenmielisyys hyönteisruokaa kohtaan liittyy ihmisen kaikkiruokaisuuden pulmaan; koska voimme syödä mitä vain, on jokaisen uuden ruoka-aineen kohdalla punnittava, onko se varmasti syömäkelpoista. Toistaiseksi hyönteisiä kulutetaan Euroopassa etupäässä jauhoina tai pieninä kappaleina suklaan tai keksien seassa. Ruuan sekaan jauhettuna ne ovat uusille kuluttajille helpommin lähestyttäviä. 

Uusien ruoka-aineiden omaksumiseen voi vaikuttaa myös niiden luokittelu elintarvikkeiden valikoimissa. Tällä hetkellä hyönteisruoka löytyy tyypillisesti erikoisuutena kaupan superfood-hyllyltä, mutta sen rinnastaminen esimerkiksi äyriäisten tai lihan tuoteryhmiin voi jatkossa olla keskeistä ruuaksi mieltämisen näkökulmasta. Esimerkkinä luokittelun merkityksestä on monille tuttu katkarapu, joka on hyönteisten tavoin niveljalkainen, mutta mielikuvissamme osa kalatiskin valikoimaa. Hyönteisistä katkaravun erottaa maallikon näkökulmasta kuitenkin vain jalkojen määrä; katkaravulla on kymmenen ja hyönteisellä kuusi jalkaa. Muita eurooppalaiseen ruokavalioon kuuluvia niveljalkaisia meren herkkuja ovat kotimainen jokirapu, hummeri ja taskurapu. 

Imagon boostauksesta arkiruuaksi?

Antropologi Julie Lesnikin mukaan hyönteisiä ryhtyy länsimaissa todennäköisimmin syömään ihminen, jossa yhdistyy vähintään kaksi kolmesta ominaisuudesta; seikkailunhalu ruuan suhteen, lihan välttäminen eettisistä tai taloudellisista syistä ja ruuan valitseminen ympäristövaikutukset huomioiden. 

Ilmastonmuutos on nostanut erityisesti länsimaille tyypillisen, liha- ja maitopainotteisen ruokavalion yhdeksi keskeisistä muutoskohteista ruuan pienempää hiilijalanjälkeä tavoiteltaessa. Teollisuusmaissa suurin osa kulutetusta proteiinista tulee karjanhoidosta ja kalastuksesta. Globaalisti kaikista käytössä olevista viljelysmaista 70 prosenttia on varattu karjankasvatuksen tarpeisiin. Hyönteiset sen sijaan tarvitsevat vain vähän tilaa ja ne voivat käyttää ravinnoksi monipuolisesti erilaisia kasveja sekä sivuvirroista syntyviä kasvibiomassoja tai biojätettä rehuksi jalostettuna. Ravinnoksi olisi mahdollista hyödyntää myös muuten hyödyntämättömiä hyönteisiä, kuten hunajatiloilta yli jääviä kuhnuritoukkia. Myös kasviproteiinin kasvatukseen verrattuna hyönteiset tarvitsevat vähemmän maa-alaa. 

Eettisestä näkökulmasta katsottuna hyönteiset ovat tällä hetkellä tuotantoeläimistä todennäköisesti paras valinta, tosin hyönteisten kipukokemuksesta ei ole vielä olemassa varmaa tutkimustietoa. Hyönteisten ravintoarvoistakin tarvitaan vielä tarkempaa tutkimusta, mutta tiedetään, että ne sisältävät runsaasti ihmiselle välttämättömiä proteiineja sekä hyviä rasvoja, hivenaineita ja vitamiineja.

Ruoka on ravinnon lisäksi tärkeä osa sosiaalisia suhteita ja kulttuurista identiteettiä. Taloussosiologi Taru Lindblomin mukaan ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät imagoeroa muihin. Hyönteisten syöminen voikin nousta pian trendiksi, kun sushi tai vegaaniruoka arkipäiväistyvät ja statusarvoa on etsittävä uusista ruokavalioista. 

Muurahaisviina

Kerää puhtaaseen pulloon noin sata kekomuurahaista ja lisää 1,5 ruokalusikallista hunajaa. Kaada pulloon litra viinaa, ravista kunnolla ja anna seistä vuorokauden. Siivilöi muurahaiset pois ja tarjoa snapsina.

Ohje Lisa Huldénin kirjasta Minikarjaa. Hyönteissyönnin historia ja yleisyys. 

Sirpa Hickman 

Kirjoittaja on kasvisruokaa suosiva kulttuurituottaja, joka syö hyönteiset mieluiten tietämättään tai paksuun suklaakuorrutukseen piilotettuina.

Lähteet

Huldén, Lena: Minikarjaa. Hyönteiset ruokana. Helsinki: Like Kustannus Oy, 2015.

Gronow, Bruno & Koskenalho, Ninnu 2017: Hernekeitto, ruisleipä ja sirkka. https://antroblogi.fi/2017/01/hernekeitto-ruisleipa-sirkka/. Luettu 19.9.2019.

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet 2016: Suomalaiset ovat kiinnostuneita hyönteisruoasta – hyönteiset halutaan lautaselle jauhettuna.
https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/Sivut/suomalaiset-ovat-kiinnostuneita-hyonteisruoasta%E2%80%93hyonteiset-halutaan-lautaselle-jauhettuna.aspx Luettu 19.9.2019.

Typpö, Juha: Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi. Nyt.fi 19.1.2017. https://www.hs.fi/nyt/art-2000005049852.html  Luettu 19.9.2019.

Sillanpää, Miina: Yrittäjän riemu repesi, kun hyönteiset sallittiin ruuaksi Suomessa – pian syödään toukkanugetteja ja sirkkasnäksejä. Yle Uutiset 21.9.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9843857 Luettu 20.9.2019. 

Kahila, Mari: Suklaasirkat ja torakkaskagenit ovat tulevia trendiruokia – hyönteisruoka yrjöttää ja kutkuttaa suomalaisia. Yle Uutiset 11.6.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9660205 Luettu 20.9.2019

Kuva: Liam Macleod on Unsplash

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s