Paasto valmistaa juhlaan

Luterilaisen Suomen ruokakalenteriin ei yleensä yhdistetä uskonnollisia paastoja. Moni tuttu ruoka juontaa kuitenkin juurensa paastoihin, ja Suomessa paastotaan yhä aktiivisesti monissakin uskonnoissa ja kirkkokunnissa.

Paastojen sisältö vaihtelee, mutta yhteistä niille on, että ruoan vähentämisellä tavoitellaan henkistä kasvua ja valmistaudutaan juhlaan.

Mämmi on muisto katolisuudesta

Ennen reformaatiota Suomessa elettiin lyhyen aikaan katolisen kirkon vaikutuspiirissä. Paastot olivat osa roomalaiskatolista kirkkovuotta.

Suomen kansallisten ruokaikonien joukosta löytyykin joitakin mielenkiintoisia muistumia keskiaikaisista paastoajoista. Katoliset tavat ovat muovanneet erityisesti länsisuomalaisia ruokaperinteitä.

Lihaisa, esimerkiksi siansorkilla höystetty hernekeitto kuului laskiaiseen, sillä sen jälkeen jälkeen aloitettiin liki kahden kuukauden paastonaika pääsiäiseen saakka. Katolisena aikana myös perjantait olivat paastopäiviä, mikä selittää hernerokan paikan torstaina.

Mämmi puolestaan kuuluu alunperin länsisuomalaisiin paastonajan ruokiin. Paaston aikana liha, maito ja rasva olivat kiellettyjä, eikä pitkänäperjantaina uskomusten mukaan saanut tehdä edes tulta uuniin ennen iltaa. Maltaista imelletty mämmi oli pitkään länsisuomalainen erikoisuus ja yleistyi muualla Suomessa vasta 1900-luvun aikana.

Paastoamalla valmistauduttiin myös jouluun. Monen joulupöytään kuuluva lipeäkala kuului joulupaastoon. Kuivaamalla säilötty kala oli kaikkialla Euroopassa tärkeä raaka-aine, jonka merkitys korostui lihan ja maitotuotteiden kieltoaikoina. Lipeäkypsennyksellä kalasta saatiin pehmeämpää syötäväksi.

Karjalainen ruokaperinne: ei paistia paastonaikaan

Kreikkalaiskatolisessa kirkossa paastojen merkitys on kehittynyt roomalaiskatolista vielä tärkeämmäksi. Ortodoksinen kirkkovuosi on vaikuttanut myös Suomen ruokakulttuuriin karjalaisväestön kautta.

Vuoden merkittävin paasto oli karjalaisillakin pääsiäistä edeltävä suuri paasto, johon laskeuduttiin asteittain. Paastoa edeltävällä viikolla oli lihaton “lihapyhälasku”. Laskiaissunnuntaista alkoi seitsemän viikon paasto, jonka aikana liha, maitotuotteet ja kananmunat olivat kiellettyjä.

Karjalaisessa ruokaperinteessä tunnetaan paastonaikojen vuoksi rikas valikoima kala-, kasvis-, sieni- ja viljaruokia. Kuivattu kala oli myös ortodoksien paastonaikana tärkeä raaka-aine, jota syötiin hiukapalana ja josta keitettiin kidzukeittoa. Sieniä syötiin muun muassa gripa– eli tattikeitossa, kasviksia hapankaalin tai suolatun kaalin muodossa. Karjalaisen keittiön ominaispiirteisiin kuuluivat happamat maut, ja siinä missä läntisessä Suomessa syötiin imellettyä mämmiä, oli karjalaisessa pöydässä paastonaikaan hapanta kaurakiisseliä.

Paasto kiristyi pitkäperjantaihin, jolloin ei syöty enää mitään. Yön pääsiäisjumalanpalveluksessa siunattiin pääsiäisruoat, ja sen jälkeen yöllä kotiin palatessa koitti juhla.

Onko paastolle tilaa?

Karjalaisten jälkeläisistä moni ei enää paastoa. Sota-ajan poikkeustila, avioliitot luterilaisten kanssa ja työpaikkaruokailu rikkoivat perinteet. Ortodoksiset siirtokarjalaiset kohtasivat myös ennakkoluuloja, mikä saattoi tehdä omien tapojen vaalimisesta vaikeaa.

Heli Nevaveden ortodoksisia paastotapoja kuvaavassa opinnäytetyössä muuan siirtokarjalainen kertoo:

”…ehkä kaikkein pahin aika oli sillon, kun menin naimisiin luterilaiseen perheeseen naimisiin. Niin karmeimmalta tuntui, kun pitkäksperjantaiks tuli yleensä vieraita sitten, jotta semmonen perheen tytär joka meni naimisiin muualle, tuli sitten pääsiäisen viettoon lomalle kotiin. Pitkäksperjantaiks laitettiin lammaspaistii ja ruoat pöytään, ja kaikki herkut pöytään. Sillon minun teki niin pahaa, mutta kun siinä oli vaan niin kun laitettava sitä ruokaa ja pöytään ja oltava niin kun ei mitään, ja mä aattelin et voi kauheeta, että pitkänäperjantaina on siis juhlapöytä katettu ja kaikki liharuoat ja tämmöset.”

Tänä päivänä moni islamilainen suomalainen noudattaa paastoa. 30-päiväisen Ramadan-kuun aikana syöminen on sallittu vain auringonlaskun ja aamuhämärän välissä. Paastossa on samoja piirteitä kristillisen paaston kanssa: ruoan vähentämiseen yhdistyy rukoilu ja pidättäytyminen pahasta, ja paasto päättyy id al fitr -pyhäpäivän juhlaan.

Kuten siirtokarjalaiset aikanaan, myös muslimit joutuvat neuvottelemaan paastotavoista työpaikoilla ja kouluissa. Lapsilta ei edellytetä paastoa, mutta moni harjoittelee sitä osapäiväisesti. Kouluruokailu on kiinteä osa suomalaista koulua, ja koulut ovat toisinaan puuttuneet paastoamiseen.

Lapset tasapainottelevat perheen ja koulun välissä. Jos onnellisesti käy, he saavat kuitenkin tutustua rauhassa uskontoonsa ja päättää lopulta paastotavoistaan itse.

Anna-Elina Hintikka

Kirjoittaja on Hotelli- ja ravintolamuseon tapaluterilainen tutkija, joka on kiinnostunut ruoan ja uskonnon risteyskohdista.

KUVA: [Paaston päättävän] Eid-lastenjuhlan päätteeksi lapsille jaetaan herkkuja, jotka syödään moskeijassa. Kuvaaja: Kari Hakli 23.10.2006. Helsingin kaupunginmuseo. https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003jz8 CC BY 4.0.

LÄHTEET

Hopeatarjotin 1/1988. Hotelli- ja ravintolamuseo

Koskinen, Anu Leena 2019: Jo yhdeksänvuotiaat koululaiset paastoavat ramadanin aikana – miten suomalaiset koulut suhtautuvat tähän? Yle 17.5.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10788289

Kuntsi, Teija 1999: Muslimioppilas suomalaisessa peruskoulussa. Tapaustutkimus kahden muslimitytön sopeutumisesta suomalaiseen peruskoululuokkaan. Pro gradu –tutkielma. Kasvatustiede. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Laitila, Teuvo 2004: Uskonnollinen paasto. Askel viisauteen ja pyhyyteen. Teoksessa Knuuttila, Pöysä & Saarinen (toim.): Suulla ja kielellä. Tulkintoja ruuasta. Helsinki: SKS.

Nevavesi, Heli 2004: Ortodoksisen paaston ja pääsiäisen ruokakulttuuri Raja-Karjalassa syntyneiden keskuudessa ja Valamon luostarissa. Restonomin opinnäytetyö. Ruokapalvelujen liikkeenjohto. Ruoka- ja ravitsemispalvelut. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu.

Sallinen-Gimpl, Pirkko 2009: Karjalainen keittokirja. Helsinki: Tammi

Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalvelun arkisto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s