Arkiset, juhlavat, suolaiset, makeat – moneen taipuvat letut

Rasvassa räiskyvät ja rapeaksi paistuvat letut kuuluvat tavalla tai toisella lähes kaikkien suomalaisten ruokamuistoihin. Herkusta on monta eri versiota ja sille on monta nimeä, mutta yhteistä on lettuihin liittyvien muistojen lämpö ja nostalgia.

Räiskäle, lätty, ohukainen – rakkaan ruoan monta nimeä

Letuilla on ympäri Suomen monta eri nimitystä murrealueelta toiselle. Tämä kertoo niiden tärkeästä asemasta suomalaisessa ruokakulttuurissa. Ne eivät ole paikallinen harvinaisuus, vaan lettuja, plättyjä, räiskäleitä ja ohukaisia on paistettu koko maassa. Kyseisen ruokalajin yleisin nimitys eri versioineen on lettu, joka on tässä muodossa käytössä Savo-Karjalan alueella sekä Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Muodot lätty ja plätty ovat puolestaan enemmän länsisuomalaisia, kun taas maantieteellisemmin rajattu termi on plätti, jota käytetään lähinnä maan lounaisosissa. Sana lettu kaikkine versioineen on tietenkin laina ruotsin sanasta plätt.

Pidemmät termit räiskäle ja ohukainen ovat myös yleisessä käytössä. Räiskäle on käytössä Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Peräpohjolassa ja se viittaa rasvassa pannulla räiskyvään lettutaikinaan. Ohukainen sen sijaan on 1800-luvun lopulla kehitetty suomalainen versio littanalle herkulle ruotsalaisperäisen letun tilalle. Taustalla vaikutti suomalaisen identiteetin rakentaminen, minkä vuoksi myös suomen kieltä haluttiin karsia ulkomaisista lainoista.

Erontekona letun ja pannukakun välillä on valmistustapa. Letut paistetaan pannulla joko hellalla, nuotiolla tai vaikkapa retkikeittimellä, kun taas pannukakku valmistuu uunissa ja on rakenteeltaan paksumpi. Myös pannukakuista on olemassa erilaisia versioita eri puolilla maata, mutta niitä ei Suomessa juuri sekoiteta kielenkäytössä lettuihin. Sen sijaan lettujen amerikkalainen versio pancake on monia suomalaisia hämmentävä termisekoitus, kun pannulla paistettavasta paksusta letusta puhutaan pannukakkuna.

Kesämuistot ja mummolan herkuttelut

Letut ovat monille suomalaisille tunneruoka. Jo käyttöön vakiintunut termi lettukestit osoittaa, ettei lettujen syöminen edusta pelkästään yksittäistä herkkuhetkeä, vaan yleensä lettujen kautta nousevat esiin monet ehkä ajan kultaamat lapsuusmuistot, mökkeilytarinat ja tarinat mummojen paistamista täydellisistä pitsireunaisista letuista. Erilaisia makumuistoja Suomesta koonneesta Ruoka-Kalevalasta löytyy lukuisia lettuaiheisia muisteloita:

Koskaan en unohda, miltä maistui mummin paistamat muurinpohjaletut mökillä. Niitä syötiin uimisen välissä, kannonnokassa istuen eikä haitannut, vaikka mansikkahilloa valui varpaille asti.

Ja voi niitä lettuja, joita isä paistoi… kukaan ei osannut paistaa vastaavanlaisia, niin rapeita pitsireunaisia.

Siellä herkuteltiin myös mamman paistamilla pitsireunaisilla, ohuilla letuilla. Mamma sanoi: tulkaa lapset, mamma paistaa teille kakkaroita = lettuja. Serkkuni oli kovasti makean perään ja niinpä hänellä oli vieressä pieni oma sokerilautanen, jossa hän pyöritteli letut yltä päältä. Istuimme keittiössä pitkän pöydän ääressä vierekkäin.

Muistoista kuvastuu lettujen merkitys perheiden ja sukupolvien yhdistäjänä sekä herkkuna, joka valmistetaan rakkaudella. Letut olivat välittämisen merkki, kun niitä valmistettiin varta vasten perheenjäsenille ja muistettiin erikseen kaikkien lempitäytteet. Usein lisäksi letut liitetään lomaan, lauantai-iltojen vapaahetkiin tai muuten pieniin juhlahetkiin arjen keskellä.

Blinit, krepit ja plättar – lettuja maailmalta

Erilaisia pannulla paistettavia ja jauho-neste-seoksesta valmistettuja ohuita leivonnaisia on valmistettu ympäri maailman eri muodoissaan. Lettujen koko vaihtelee pienestä valtaisaan ja niissä käytettävä neste voi olla vaikkapa maitoa, vettä tai viiniä. Helppoutensa ja raaka-aineiden edullisuuden vuoksi lettuja syövät kaikki yhteiskuntaluokat, vaikka niiden täytteet saattavat vaihdella tulotason mukaan.

Blinit tai suomalaisittain linnit viittaavat Venäjällä sekä suolaisiin että makeisiin lettuihin, vaikka Suomessa blinit tarjotaan usein suolaisten täytteiden, kuten smetanan, suolakurkun ja punasipulin kera. Blinit ovat etenkin laskiaisena paaston alla syöty herkku, jonka avulla elimistöä totutetaan lihattomaan ruokavalioon. Kevyttä ruokaa ne eivät ole, sillä blinien paistamisessa käytetään rutkasti voita ja ne tarjoillaan suoraan pannusta lämpiminä. Ero suomalaisiin lettuihin on se, että blinitaikinassa käytetään hiivaa nostatusaineena.

Krepit ovat lettujen ranskalainen versio, joita voidaan nauttia niitäkin sekä suolaisten että makeiden täytteiden kera. Krepit muistuttavat kooltaan suomalaisia muurinpohjalettuja ja ne ovat samalla tavalla ehkä aavistuksen ohuempia kuin tavallisella paistinpannulla paistetut letut. Kuitenkin kreppien valmistaminen ei ole aivan yksinkertaista ja arvonsa tunteva ranskalainen ei kelpuuta mitä tahansa lautaselleen. Krepeistä on monta eri paikallista versiota eri puolilla Ranskaa ja taikinan sekaan saatetaan lorauttaa kivennäisvettä, olutta tai siideriä. Myös paistaminen on oma taidonnäytteensä, tavoitteena on saada mahdollisimman ohut ja rapeareunainen herkku.

Ruotsissa lettuihin liittyvä termistö poikkeaa jonkin verran suomalaisesta. Ruotsin sana pannkaka viittaa niin pannulla paistettaviin lettuihin kuin myös uunissa paistettavaan pannukakkuun, kun taas sana plätt, josta suomalainen lettu on vääntynyt, tarkoittaa nimenomaan pieniä lettuja. Lettuja ja pannukakkuja kuitenkin nautitaan Ruotsissa myös innolla ja maasta löytyy erilaisia paikallisia versioita molemmista herkuista.

Aino Kirjonen, FM

Kirjoittaja on historiasta valmistunut maisterisnainen, joka työskenteli keväällä tuottajana Hotelli- ja ravintolamuseossa. Hän nauttii lettunsa mieluiten yksinkertaisesti sokerin kera.

Kuva: Kuopion asemaravintola, Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat

Kirjallisuus:

Helsingin Sanomat / Kaisu Moilanen. 29.1.2016. ”Blinejä syötiin Helsingissä jo 1860-luvulla – näin paistat oikeaoppisen tattarikakun” https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002882804.html luettu 26.3.2020

Länsimäki, Maija. 2003. ” Letut, blinit ja krepit – hyvällä on monta nimeä” julkaisussa Kielikello 2/2003. https://www.kielikello.fi/-/letut-blinit-ja-krepit-hyvalla-on-monta-nimea 26.3.2020

Rossi, Leena. 24.3.2011. ”Lettuja, ohukaisia ja räiskäleitä”. Agricolaverkko.fi. https://agricolaverkko.fi/review/lettuja-ohukaisia-ja-raiskaleita/ luettu 26.3.2020

Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2017. Ruoka-Kalevala eli makumuistoja Suomesta. Helsinki: SKS.

Wikipedia. Pannkaka. https://sv.wikipedia.org/wiki/Pannkaka luettu 26.3.2020

YLE / Kirsi Viljaala. 25.2.2011. ”Venäläisten blinien historiaa” https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/25/venalaisten-blinien-historiaa luettu 26.3.2020

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s