Maiskuttelua, syviä huokauksia ja eroottisia makuja – Nautinto osana ruokakulttuuria

Ruokapöydän ilot kuuluvat niin köyhille kuin rikkaille, kaikille ikäluokille ja kaikille kansoille vuoden kaikkina päivinä, ne voidaan yhdistää kaikkiin muihin nautintoihin ja ne jäävät viimeisinä lohduttamaan näiden ehtyessä.

Jean Anthelme Brillat-Savarin, Maun fysiologia.

Ruokapöydän ilot, kielen päällä maistuva herkku sekä lasissa kuohuva nestemäinen onni. Ruoan nautinnollisuus on arkinen ilo ja tärkeä osa juhlaa, lupa rikkoa ruokaan liittyviä kieltoja sekä samaan aikaan yksilöllisesti ja yhteisöllisesti määrittyvä tekijä. Se on myös vahvasti läsnä eri kielenkäytön tavoissa puhua ruoasta tai ruoka-aineista. Aamiainen nautitaan yleensä heti heräämisen jälkeen ennen lounasta ja nautintoaineita saa ostaa niin Alkosta kuin supermarketistakin. Mutta mitä nautinto on ja mistä se koostuu? Onko se sallittua vai kiellettyä?

Ihmiselämän tarpeet ja nautinnollinen ylellisyys

Nautintoa on ihmiskunnan historiassa alettu etsiä, kun ihmisen perustarve eli nälkä on kyetty tyydyttämään ja tämän jälkeen on jäänyt vielä jotain ylijäämää, jota käyttää nautintojen hankkimiseen. Toki jo nälän tyydyttäminen tuottaa mielihyvää, mutta erityistä nautintoa jo varhaisessa vaiheessa on saatu rasvaisista, makeista ja päihdyttävistä ruoka-aineista, joita on vaurastumisen myötä voitu hankkia lisää. Kuitenkin aikoina, jolloin ihmiset olivat riippuvaisia sääoloista, peltojen antamasta sadosta sekä metsien antimista, nautintoa ja siihen liitettyä ylensyöntiä ja mässäilyä paheksuttiin vahvasti. Kun yltäkylläisyys saattoi äkkiä vaihtua pulaan ja nälkään, pidettiin liiallista nautiskelua paheellisena ja kirkkokin julisti esimerkiksi keskiajalla ylensyönnin syntisyyttä.

Kuitenkin varallisuuden karttumisen myötä herkuttelusta ja nautiskelusta tuli vähitellen ranskalaisen ylimystön harrastus gastronomian muodossa 1700-luvun ja 1800-luvun alun aikana. Esimerkiksi tekstin alussa siteerattu Jean Anthelme Brillat-Savarin korostaa teoksessaan Maun fysiologia (alkuperäisteos Physiologie du Goût julkaistiin vuonna 1825) aistien tärkeyttä ihmiselämässä. Hänen mukaansa elämä kietoutuu aistien täyttymyksen ympärille, millä hän viittaa nautinnon etsimiseen – määrittelihän kirjoittaja seksuaalisuuden kuudenneksi aistiksi. Näön, kuulon ja tuntoaistin kautta ihminen voi saavuttaa erilaisia nautintoja, mutta makuaistia Brillat-Savarin pitää kaikkein nautinnollisimpana. Toisin kuin vaikkapa seksuaalinen halukkuus, ruokahalu ei kuihdu ihmisen vanhetessa ja sen tyydyttäminen jopa monta kertaa päivässä ei rasita kehoa tai mieltä, vaan päinvastoin lisää energiaa. Kirjoittajan mukaan ruoalla on myös vetovoimaa tuoda ihmisiä yhteen, syventää ihmissuhteita ja ratkoa riitoja, minkä vuoksi myös ihmisen sosiaaliset tarpeet täyttyvät ruokailun myötä.

Ruoan sosiaalinen merkitys on korostunut myös seksuaalisten nautintojen kohdalla. Makuhuoneen ilojen vahvistamiseksi ihmiset ovat eri aikoina nauttineet erilaisia lemmenrohtoja, afrodisiakkeja, eli ruoka-aineita, joiden katsottiin vahvistavan seksuaalista halua tai parantavan hedelmällisyyttä. Esimerkiksi osterit sekä suklaa ovat olleet suosittuja lemmenlääkkeitä, vaikka niiden todellisesta tehosta voidaan olla montaa mieltä. Ylipäätään eksoottisia ja vaikeasti saatavia ruoka-aineita varpusen kielestä eri merenelävien osiin on pidetty erotiikkaa lisäävinä. Ruoan ja seksuaalisuuden tuottama nautinto kietoutuvat yhteen myös populaarikulttuurissa, kun alastomalle vartalolle valutettava suklaa tai pursotettava kermavaahto ovat tapoja eroottisen tunnelman luomiseen.

Lupa nauttia?

Nautintoon liittyy vahvasti luvallisuuden vaade ja monien kieltojen noudattamisen odotus. Sääntöjä voi rikkoa, mutta vain harvoin ja luvan kanssa, jotta nautinto säilyy sallittuna. Ihanan nautiskelun ja syntisen mässäilyn välinen raja on monin paikoin häilyvä, sillä vaikka mässäily ja ylensyönti voivat itsessään olla nautintoja, läntisessä kulttuurissa ne nähdään usein eläimellisyyden ja sivistymättömyyden linssin läpi. Sivistynyttä sen sijaan on kyky hillitä itsensä ja kohtuullistaa nautintonsa ympäröivän kulttuurin normien mukaisesti. Näin ollen nautintoon liittyy aina vaara turmeltuneisuudesta ja syntisyydestä, sillä osa nautintoa on usein myös itselle annettu lupa rikkoa sääntöjä vaikkapa pitämällä ylimääräisen karkkipäivän tai tilaamalla rasvaista ruokaa viikonloppuna.

Nautintojen paheellisuus tulee erityisen hyvin esiin käsitteessä nautintoaine, joka viittaa kahviin, suklaaseen, tupakkaan, alkoholiin ja erilaisiin päihteisiin. Useimpien näiden käyttöä säädellään jopa lailla tai ainakin henkilökohtaisella tasolla yritetään rajoittaa aamukahvi kahteen kuppiin tai syödä vain pari palaa suklaata päivässä. Nautintoaineiden tuottama nautinto on siis kaukana viattomasta, kun läsnä ovat aina nautinnon lisäksi liiallisen nauttimisen tuomat haittavaikutukset.

Yhden nautinto saattaa myös olla toisen iljetys. Sallitut nautinnon lähteet ovat kulttuurisesti määriteltyjä, jolloin nautinto yhtäällä saattaa aiheuttaa inhoa toisaalla. Esimerkiksi suomalainen pääsiäisherkku mämmi voi jo ulkonäkönsä perusteella aiheuttaa ihmetystä muualla Euroopassa, kun taas meksikolainen agavesta valmistettava alkoholijuoma pulque ei välttämättä saavuta hyvää vastaanottoa Suomessa.  

Aamiainen esimerkkinä nautiskelusta

Monille kiireisen arjen keskellä elävälle aamun ensimmäinen ateria etenkin viikonloppuaamuina on tärkeä kiireettömän nautiskelun aika. Aamiainen on hyvä esimerkki siitä, kuinka ruokahetkeen liittyvä nautinto on oikeastaan sekoitus makuelämyksiä ja niiden oheen liitettyjen rituaalien tuottamaa mielihyvää. Viikonloppuaamuina mahdollisuus syödä hyvin yhdistyy usein kiireettömyyteen, tilaisuuteen lukea lehti rauhassa yöpuvussa tai yhdessä perheen kanssa vietettyyn aikaan, jotka kaikki lisäävät ruokailuhetken tuottamaa nautintoa. Osa nautintoa on myös mahdollisuus poiketa arkirutiineista ja työaamujen kaurapuuroaamiaisista ja valmistaa vaikkapa pannukakkuja, munia ja pekonia tai erikoiskahvia. Nautintoa tuottaa näin sekä erikoisherkku itsessään että sen tuoma poikkeama arkeen.

Aamiaisen rinnalle etenkin viikonloppuaamuihin on viime vuosina yleistynyt brunssi, aamiaisen ja lounaan yhdistelmä, joka on vielä korostetummin yhteisen nautiskelun hetki. Brunssille kuuluu usein herkkuja notkuva pöytä, ystäväporukka tai perhepiiri sekä erilaisia nautintoaineita arkiaamujenkin kahvista ja teestä mahdollisesti myös alkoholiin. Brunsseihin liittyy ajatus itsensä hemmottelusta sekä arjen juhlistamisesta rauhallisen aamupäivän verran. Ne mielletään tavallista aamiaista vahvemmin ylellisyydeksi ja luksukseksi, sillä tarjottavat ruoat ovat usein trendikkäitä, ehkä vähän kalliimmista raaka-aineista valmistettuja sekä ne nautitaan kadunvarsiravintoloissa tai kotona kukkakimppu pöydän koristeena ja Mimosa-lasit kädessä. Ylellisen aamiaisen nauttiminen on ollut Euroopan hoveissa ja aristokratian keskuudessa tapa erottautua varallisuutensa kautta ja nykypäivänä Instagramiin kuvattavat brunssit ovat usein kaupunkilaisen nuoren keskiluokan tapa rakentaa identiteettiään. Nautinto rakentuu siis aina tietyssä kontekstissa ja sallitut tavat nauttia riippuvat yksilö- ja yhteisötasolla omaksutuista normeista ja merkityksistä.

Aino Kirjonen, FM

Kirjoittaja on historiasta valmistunut maisterisnainen, joka työskenteli keväällä tuottajana Hotelli- ja ravintolamuseossa. Hänelle suurin nautinto on valita juuri oikeat irtokarkit pussiin ja saada hävikkiruoka vähennettyä minimiin.

Kuva: Matti Ahlgren, 2010. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat.

Kirjallisuus:

Brillat-Savarin, Jean Anthelme. 1988 (1825). Maun fysiologia. Ranskankielisestä alkuteoksesta Physiologie du Goût suomentanut Jukka Mannerkorpi. Jyväskylä: Gummerus.

Hämeen-Anttila, Jaakko ja Rossi, Venla. 2015. Nälästä nautintoihin – ruoan tarina. Keuruu: Otava.

Lehtonen, Anna. 2009. Aamiainen – nautiskelijan ateria. Jyväskylä: Atena.

Schivelbusch, Wolfgang. 1986 (1983). Nautintoaineiden kulttuurihistoria. Saksankielisestä alkuteoksesta Das Paradies, der Geschmack und die Vernunft Eine Geschichte der Genussmittel suomentanut Raija Sironen. Helsinki: Otava.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s