Mieluummin viiniä kuin väkeviä

Kulaus suomalaisen viinikulttuurin viimeisimpään vuosisataan

Minkälaisia murroksia viinikulttuurissa on tapahtunut 1900- luvulta 2000- luvulle? Millaiset uudet tuulet puhaltavat suomalaisessa viinikulttuurissa tänä päivänä? Olkaa hyvät, tässä pieni huikka suomalaisen viinikulttuurin historiaan!

Pohjoisen ilmastomme vuoksi emme ole Suomessa voineet niittää kunniaa suurena viinimaana viininviljelyn suhteen. Siitä huolimatta viinikulttuuri on kukoistanut täällä varsin kirjavana. Erityisesti Alko on monopoliasemansa turvin vaikuttanut vahvasti viinien nautiskeluun niin säännöstelyllä, valistuksella kuin viinikampanjoilla.

Viinikampanjakyltti.

Kieltolain ajasta viinikampanjaan

Vuodesta 1919 alkaen kieltolaki vaikutti suuresti viinien myyntiin ja kulutukseen. Viiniä sai tuolloin myydä laillisesti apteekeissa, vaikka toki myös tasokkaat ravintolat tarjoilivat salakuljettajien kautta hankittuja viinejä muiden alkoholijuomien ohella. 

Kieltolain jälkeen Alko avasi ovensa 1932 ja siten viinin saatavuus siirtyi Alkon monopolin hallintaan. Eritoten myynnissä oli ranskalaisia viinejä ja myöhemmin suomalaisena tuotantona hehkuviinejä. Vuosina 1933-1942 ravintoloissa kulutetuista alkoholijuomista nautittiin viinejä n. 38 – 52 % eli leijonanosa. Alko säänteli alkoholin kulutusta hinnankorotusten avulla, mutta viinit yleisesti ottaen säästyivät merkittäviltä hinnankorotuksilta. 

Vuonna 1949 alkoholipolitiikka suosi eritoten viinejä, sillä viinien ostoon ei tarvinnutkaan enää viinakorttia, ja viinien ja muiden mietojen alkoholijuomien hintoja laskettiin. Lisäksi viinien asemaa vahvisti vuonna 1959 aloitettu näkyvä viinikampanja. Alkon viinikampanjan tarkoituksena oli ohjata viinahakuista kansaa miedompien alkoholijuomien pariin. Tällöin viinien hintoja laskettiin, kun puolestaan väkevien viinojen hintoja nostettiin muutamalla prosentilla. Alkon myymälöihin ilmestyi viineille omia osastoja ja viinien käyttötavoista tehtiin esitteitä. Lisäksi myymälöissä mainostettiin viinejä komeiden julisteiden avulla.

Kuva Alkon valintamyymälästä 60-luvulta.

Kampanjan kruunasi iskulause “Mieluummin mietoja kuin väkeviä”. Tempaus lisäsi viinien tunnettuutta ja kantoi hedelmää kaksinkertaistamalla viinien kulutuksen 60-luvun alussa. Vuonna 1962 perustettiin ensimmäinen valintamyymälä, jossa viinit olivat suoraan asiakkaiden saatavissa ja valittavissa. Myymälöiden ulkoasun muutos oli aikalaisten silmissä ihmeellinen, sillä aikaisempi kontrollin maksimointiin pyrkinyt virastomainen tila muuttui yhtäkkiä ostoksiin houkuttelevaksi runsauden sarveksi pullotelineineen, esittelykoreineen ja värikkäine julisteineen. Lisäksi myyjät esittelivät tuotteita ja kannustivat viiniostoksiin.

Viinikampanjan taustalla kyti kipinä kultivoitua suomalaisesta humalahakuisesta ja viinavaltaisesta juomakulttuurista kohti sivistyneempiä ja eurooppalaisempia tapoja. Ihanteena oli, että valistuksella ja myönteisellä ohjauksella voitaisiin kannustaa suomalaisia oikeanlaisiksi kuluttajiksi. Uskottiin, että mietojen juomien myötä karkeat juomatavat paranisivat kuin itsestään. 

Lisäksi vuonna 1965 alkoi ilmestyä viinikulttuurin suunnannäyttäjäksi tarkoitettu Alkon asiakaslehti Viiniposti. Tämän ohella monet kaupalliset aikakausjulkaisut ja naistenlehdet julkaisivat palstoillaan tapa- ja ravintolakulttuuria koskevia kirjoituksia.

Viiniposti -lehti vuodelta 1966.
Viinikampanja 1960-luvulta

Viinin murros kasarilla ja ysärillä

1980-luvulla viinikulttuurin saralla tapahtui merkittävä murros ja viiniä alettiin tuomaan vielä lähemmäs kuluttajaa. Viinillä oli jokseenkin elitistinen maine, ja se nähtiin hienostelevana tuotteena. Kuitenkin kiinnostus viinejä kohtaan nousi 80-luvulla nousukauden siivittämänä. 

Merkittävät harppaukset liittyivät median viiniaiheiseen kirjoitteluun. Eräänlaisena lähtölaukauksena median viinikirjoituksille pidetään sitä, kun vuonna 1981 Eeva Salonen kirjoitti pienen Alkon punaviineihin liittyvän artikkelin Helsingin Sanomiin. Salonen joutui artikkelistaan Alkon nuhtelemaksi, ja seuraavan kerran viineistä uskallettiin kirjoittaa vuonna 1983. Tällöin Helsingin Sanomissa Ruokatorstai -palstaa pitänyt Maxim Korkki kirjoitti viinipakinoita. Nimimerkin takana toimi Hotelli- ja ravintolaopiston ja Haaga Instituutin opettaja Hannu Karhu.

Viinien näkyvyyteen mediassa myötävaikutti 1980-luvun lopulta alkaen myös Georg H. Borgström, joka toimi Glorian viinitoimittajana ja julkaisemalla viinipalstaa Hufvudstadsbladetissa. Viini -lehden ensimmäinen julkaisu oli taas vuonna 1990. Viineistä kirjoittivat mediassa monet muutkin ja edellämainitut henkilöt ovat vain muutamia pisaroita viinikirjoittelun meressä.

Kuvassa juomalista vuodelta 1954 Hotelli- ja ravintolamuseon arkistosta.

Suomeen rantautuivat kasarilla uudenlaiset modernit viinit ja viinivalikoima muutenkin monipuolistui. Tarjolla oli perinteisten itä-eurooppalaisten ja eurooppalaisten viinien ohella australialaisia ja kalifornialaisia viinejä. Kaiken kukkuraksi viinien maahantuonti mullistui vuonna 1995 Euroopan Yhteisöön (nykyisin Euroopan Unioni) liittymisen myötä. Tämän ansiosta Alko ei ollut enää ainut maahantuoja vaan erilaiset maahantuojat saivat toimittaa viinejä esimerkiksi suoraan ravintoloihin. Eikä siinä vielä kaikki – mietojen alkoholijuomien mainontakielto peruttiin, ja alkoholia sai taas nauttia peräti julkisilla paikoilla.

Näiden huimien muutosten myötä viinikulttuuri lähti voimakkaaseen nousuun ja ihmiset janosivat tietoa ja uusia makuja viinin saralla. Viinin kulutus olikin 90-luvun ajan kasvussa ja suomalaisten makupaletti suosi aiempaa enemmän kuivaa kuin makeaa valkoviiniä. Etenkin valkoviini oli sopinut suomalaisten suuhun ysärillä, mutta myös punaviinin käyttö oli nousussa ja ylipäänsä viinin nauttiminen ruokajuomana.

Toki ysäriä määritteli lama, joka vaikutti osaltaan viinin kulutukseen. Alkoholin kokonaiskulutus notkahti vuodesta 1990 vuoteen 1994 jopa kaksitoista prosenttia. Lisäksi kotiviinin tekeminen lähti selvään nousukiitoon edullisuutensa vuoksi.

Kuva  Ravintola Oliverista vuodelta 1992 Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista.

Viinin vakiintuminen ja arkistuminen vuosituhannen vaihtuessa

2000-luvulla viinikulttuuri kukoistaa Suomessa varsin laajasti ja kukkeasti. Viinistä löytyy runsaasti suomenkielistä kirjallisuutta niin kirjojen, lehtien kuin oppaiden muodossa. 

Yltäkylläisen kirjallisuuden ohella perustettiin viiniseuroja ja tv-kokit toivat gastronomian kylkiäisinä viinitietoutta koteihin. 

Uutta vuosituhatta väritti myös viiniharrastuneisuuden yleistyminen erilaisten viiniklubien ja viiniseurojen muodossa. Vuonna 2017 jo 10 % suomalaisista on viiniharrastajia, ja määrä on mitä todennäköisimmin kasvanut viime vuosina. Lisäksi uteliaisuus viineihin sai uusia nyansseja kun harrastajien kiinnostus siirtyi viinityyleihin, alueisiin ja rypälelajikkeisiin tietyn viinimaan sijaan. Hienostuneemmat maut viehättivät viininjuojia silkan korkean alkoholiprosentin sijaan.

Suomalaisten viinimaku on poikennut muista Pohjoismaista, sillä Suomessa valko- ja kuohuviinit ovat olleet punaviiniä suositumpia. Punaviinin myynti ylitti valkoviinin myynnin ensimmäistä kertaa vuonna 2002. Tähän syyksi voidaan olettaa nk. uuden maailman viinien saapumisen markkinoille sekä viinin yleisen näkyvyyden lisääntymisen esimerkiksi tapahtumien yhteydessä.

Viinistä nauttiminen on myös tasaisesti arkistunut 2000-luvulla, ja sitä kulutetaan niin laatikosta kuin pullosta. Huomionarvoista on myös se, että suomalaisen ruokakulttuurin ja viinikulttuurin kehitys on herkästi kulkenut käsi kädessä. Viini on muodostunut osaksi ruokakulttuuria eurooppalaista tyyliä mukaillen ja siitä halutaan nautiskella yhdessä muiden kanssa. Nykypäivänä sosiaalinen media toimii uutena kanavana viinikokemusten ja viinitietämyksen jakamiselle.

Alkon viiniesite Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista.

Viinit ruokakauppoihin

”Viinit ruokakauppaan” on sanapari, jonka moni suomalainen on aikojen kuluessa ainakin kuullut tai kenties itsekin lausunut. Kaikista lähimpänä viinien saapuminen ruokakauppoihin kävi 80- 90- lukujen taitteessa etenkin Euroopan Unioniin liittymisen yhteydessä. EU:n ajateltiin tuovan keskieurooppalaisen viinikulttuurin Suomeenkin.

Pieni askel kohti keskieurooppalaisempaa mallia otettiin vuonna 2018, kun alkoholilain uudistuksessa elintarvikeliikkeissä myytävän alkoholin sallittua prosenttirajaa nostettiin 5,5 %:n. Moni mieltää suomalaisen alkoholinlainsäädännön silti edelleen holhoavaksi ja aika näyttää saapuvatko viinit ja muut väkevät viinat ruokakauppoihin. Johtaisiko muutos uusien ongelmien ryöppyyn vai muodostuisiko Suomesta viinikulttuurin uusi linnake?

Globaalin viinitrendin aalto saavuttaa pohjoisen

Viime vuosina alkuviinit eli “natural wine” ovat muodostuneet yhä trendikkäämmiksi Suomessa erityisesti ympäristötietoisten kuluttajien ja uteliaiden viiniharrastajien keskuudessa. Alkuviini valmistetaan ikiaikaisen viininvalmistuksen keinoin luonnonmukaisesti ilman synteettisiä kemikaaleja ja lisättyä hiivaa. Alkuviinejä ei usein kirkasteta tai suodateta pullotuksessa ja täten alkuviinit ovat herkästi väriltään sameita. Maultaan alkuviineissä on maanläheisyyttä, puhtautta ja hieman happamuutta. Alkuviinejä leimaa jollain tapaa vastakulttuurin ilmapiiri, joka tuo niiden nautiskeluun vetovoimaisen vivahteen.

Alkuviinit trendinä edustavat viinikulttuurin monipuolistumista Suomessa, vaikkakin alkuviinien huuma on tavoittanut tähän mennessä suurimmaksi osaksi helsinkiläiset pienet ravintolat ja viinibaarit. Sisempänä Suomea villitys on vielä aavistuksen vieras. Viinikulttuurin uusimpien tuulahdusten eteenpäin vievänä voimana onkin tyypillisesti ollut citykulttuuri. Tämän ohella ympäristötietoisuus ohjaa suomalaisten valintoja yhä enemmän, ja siten alkuviinitkin voivat asettua enenevissä määrin osaksi suomalaisten juomatottumuksia. 

Kuvassa Alkon viinikampanjajuliste. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat.

Lopuksi

Tämän kevyen kurkistuksen pohjalta voimme todeta, että suomalainen viinikulttuuri on ollut jatkuvassa murroksessa, ja sen kehitys on vaihteluistaan huolimatta ollut nousujohteinen. Viiniin liittyvissä asenteissa ja kulutustottumuksissa on kieltolain ajoista tähän päivään saakka tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja viini onkin saavuttanut vakiintuneen paikan suomalaisten juomalaseissa. Viinikulttuuri on arkistunut aiemmasta elitistisestä maineestaan kasuaalimpaan asemaan. Viinielitismi on toki edelleen yhtenä kerrostumana osana viinikulttuurin kirjoa. Lisäksi suomalaisen viinikulttuurin yksi merkittävistä muovaajista on ollut Alko. Ratkaisevaa roolia on myös näytellyt EU:n jäsenyys vuodesta 1995 eteenpäin. 

Aika näyttää minkälaisia kerrostumia viinikulttuuri tulee saamaan. Kehityksen suunta on varsin toiveikas, sillä meiltä löytyy sekä suomalaisia viinintekijöitä, menestyviä sommelierejä että viinitietämyksen rönsyilyä niin sosiaalisessa mediassa kuin verkossa yleensä. Viinin vallankumous maailmalla tihkuu jatkuvasti myös meidän tuhansien järvien maahan.

Eleonora Weyner

Kirjoittaja on Hotelli- ja ravintolamuseon korkeakouluharjoittelija, joka satunnaisesti antautuu alkuviinien tarjoamille elämyksille.

Pääkuvassa Alkon viiniesite Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista.

Lähteet:

Opinnäytetyö Viinistä Suomessa- Historiasta nykypäivään (2018)

Opinnäytetyö Viinitrendit: Ennakointia tulevaisuuden viinikuluttajasta (2017) 

Kuusi, H. (2004). Viinistä vapautta: Alkoholi, hallinta ja identiteetti 1960-luvun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Suomen viinikulttuuri ei ole aina ollut junttia – 1900-luvun alkuun asti syrjäseuduillakin juotiin hienoja viinejä

Alkon artikkeli: Taina Vilkuna: ”Suomalainen viinikulttuuri kehittyy nopeasti”

Seuran artikkeli: “Muistatko vielä? Kotiviini hullaannutti Suomen 1990-luvulla” 

Ylen artikkeli: Samea väri ja maku kuin hamsterihäkin oljissa – Miksi alkuviinit vetoavat herkkusuihin?

Alkon artikkeli: Alkuviinit tutuksi

Viinin juurilla -blogi: Kunnon pierusta pieneen sievään: suomalaisen viinikulttuurin lyhyt historia

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s