Allekirjoittanut pitää kovasti Runebergin tortuista, mutta tänään haluan puhua jostakin muusta. Puhutaan Fredrikasta, ja Fredrikan keittokirjasta, ja ennen kaikkea valmistetaan kastike, joka on suoraan kansallisrunoilijamme pöydästä. Kokki, emäntä, vaimo, kirjailija Fredrika Runeberg (1807-1879) on ristiriitainen hahmo. Naisasianainen, joka vietti suurimman osan elämästään kodin hengettärenä. Runoilija, joka poltti omia teoksiaan. Kirjailija, jonka ainoa tässä blogissa käsiteltävä…
Kategoria: Arjen ruokailu
”Huh huh hyvvää kallaa”- aikamatka inarinsaamelaiseen kulttuuriin
Saamelainen ruokakulttuuri perustuu pohjoisen luonnosta ja eläimistä saataviin raaka-aineisiin. Luonto tarjoaa eri vuodenaikoina eri raaka-aineita. Poro, kala ja marjat eri muodoissaan ovat pohjoisen keittiön perusta. Porosta saadaan monenlaisia ruokia ja yleisesti tunnetuin herkku lieneekin poronkäristys. Tuoreesta poron lihasta keitetty liha- ja selkäkeitto herauttaa veden kielelle ja keittääpä joku vielä koparakeitonkin. Poron verestä tehdään verimakkaroita sekä…
Vehnän, rasvan ja sokerin suloinen liitto – pulla
Kun puhutaan pullasta, ajattelee yksi korvapuustia, toinen dallaspullaa ja kolmas pullapitkoa. Tai pikkupullia, rusinapullia, voisilmäpullia, bostonkakkuja, pullakransseja, laskiaispullia, baboja tai kulitsoita. Eikä sovi unohtaa rahka- tai kookospullaa. Tai pullavanukasta ja köyhiä ritareita. Lista on loputon! Ylellisyydestä arkeen Pulla, vehnänen, nisu tai kahvileipä eri muodoissaan on nykyään aivan arkinen leivonnainen. Sen sisuksista löytyy kuitenkin lukuisia ajallisia,…
Ihanat kamalat sienet
Sienet jakavat vahvasti mielipiteitä. Toiset odottavat ensimmäisten korvasienten aloittamaa sienisesonkia intohimoisesti, kun taas toisille sienet aiheuttavat suorastaan inhon väristyksiä. Sienet eivät ole historiallisestikaan olleet Suomessa koko kansan ruokaa, vaan sieni-Suomi sijoittui pitkään pääasiassa itäiseen Suomeen. Sienten erikoinen ulkomuoto ja kuin tyhjästä putkahtava kasvutapa herättivät ihmetystä ja epäluuloa monessa. Jopa ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné suhtautui…
Hätäravinnosta fine dining -annoksiin
Kun lumet sulavat ja kevätaurinko alkaa lämmittää, voi lenkkipolun varrella, pihojen laitamilla ja metsän siimeksessä huomata hentoa viherrystä. Luonnon supermarket avaa oviaan. Villiyrtti, villivihannes, horta, luonnonyrtti; rakkaalla lapsella on monta nimeä. Viime vuosina trendikkääksi tulleella villiyrttien keruulla ja käytöllä eli hortoilulla on pitkä historia. Villiyrttien keruuseen ovat ajaneet aikoinaan nälkävuodet, pula-aika, taikuus ja sairaudet. Nykypäivänä…
Suomen tie maitomaaksi
Suomea pidetään maitomaana. Maito on kuulunut itsestään selvästi ruokapöytäämme niin kotona, koulussa kuin työpaikkojen lounaspöydissäkin. Lievän päälle laitetaan voita ja juustoa. Maito, juusto voi – kovan kunnon toi, oli kaikille tuttu mainoslause 1970- 1980 -luvulla, kun maitotuotteita mainostettiin huippu-urheilijoidemme kasvoilla ja heidän urheilusaavutuksillaan. Lehmät kesäisellä laitumella ja maitolaiturit tien varressa puolestaan kuuluvat maaseudun nostalgiseen maisemakuvastoomme….
Pihapellon perukoilta
Jos nykysuomalaiselta kysyy, mistä hänen ruokavalioonsa tulee C-vitamiini, hän todennäköisimmin mainitsee vastuksessaan marjat ja sitrushedelmät. Ne ovat kuitenkin varsin uusia tulokkaita suomalaisten ruokavaliossa metsämarjoja lukuun ottamatta. Joka tapauksessa suomalaiset ovat tarvinneet C-vitamiinia aina. Mistä se saatiin silloin, kun ruokavalion pääraaka-aine oli vilja puurojen, leivän ja viljapohjaisten juomien muodossa ja särpimenä ohessa oli yleisimmin suolattu kala…
”Mitä perunalla on meille sanottavaa” – Perunan vaiheista ja merkityksestä Suomessa
Toisen maailmasodan aikaisessa Marttaliiton ”Mitä perunalla on meille sanottavaa” -opaslehtisessä kehotettiin turvautumaan pula-aikana perunaan, sekä annettiin ohjeita ja vinkkejä perunan käyttöön ja kasvatukseen. Perunalla on meille paljon kerrottavaa myös yltäkylläisenä nykypäivänä, sillä sen arkisen imagon taakse kätkeytyy kiinnostavaa historiaa sekä kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja ravitsemuksellisia merkityksiä. Sanonta ”jokapäiväinen leipämme” viitannee viljan määräävään asemaan ravitsemuksessamme, mutta lähes yhtä hyvin voisimme puhua ”jokapäiväisestä perunastamme”, niin oleellinen osa ruokatalouttamme se on ollut viime vuosikymmeniin saakka….
Suomi syö ja juo 