Allekirjoittanut pitää kovasti Runebergin tortuista, mutta tänään haluan puhua jostakin muusta. Puhutaan Fredrikasta, ja Fredrikan keittokirjasta, ja ennen kaikkea valmistetaan kastike, joka on suoraan kansallisrunoilijamme pöydästä. Kokki, emäntä, vaimo, kirjailija Fredrika Runeberg (1807-1879) on ristiriitainen hahmo. Naisasianainen, joka vietti suurimman osan elämästään kodin hengettärenä. Runoilija, joka poltti omia teoksiaan. Kirjailija, jonka ainoa tässä blogissa käsiteltävä…
Kategoria: arkiruoka
Kun suomalainen sushin löysi
Sushi lienee japanilaisen ruokakulttuurin tunnetuin herkku. Sen alkujuuret kuitenkin ovat Koillis-Aasian vuoristokylien tavassa säilöä kalaa fermontoituneeseen riisiin. Japanilaisen sushin tunnusomaiset piirteet ovat etikoitu tahmainen riisi, tuore kala ja äyriäiset sekä merilevä. Osoitus sushin muuntautumiskykyisestä perinteestä on muun muassa 1970-luvulla yhdysvaltalaiseen makuun kehitelty california roll. Hotelli Torni on edelläkävijä Suomalaiset ravintolat tarjoilivat pitkään pelkästään länsimaalaista ruokaa….
Vehnän, rasvan ja sokerin suloinen liitto – pulla
Kun puhutaan pullasta, ajattelee yksi korvapuustia, toinen dallaspullaa ja kolmas pullapitkoa. Tai pikkupullia, rusinapullia, voisilmäpullia, bostonkakkuja, pullakransseja, laskiaispullia, baboja tai kulitsoita. Eikä sovi unohtaa rahka- tai kookospullaa. Tai pullavanukasta ja köyhiä ritareita. Lista on loputon! Ylellisyydestä arkeen Pulla, vehnänen, nisu tai kahvileipä eri muodoissaan on nykyään aivan arkinen leivonnainen. Sen sisuksista löytyy kuitenkin lukuisia ajallisia,…
Ihanat kamalat sienet
Sienet jakavat vahvasti mielipiteitä. Toiset odottavat ensimmäisten korvasienten aloittamaa sienisesonkia intohimoisesti, kun taas toisille sienet aiheuttavat suorastaan inhon väristyksiä. Sienet eivät ole historiallisestikaan olleet Suomessa koko kansan ruokaa, vaan sieni-Suomi sijoittui pitkään pääasiassa itäiseen Suomeen. Sienten erikoinen ulkomuoto ja kuin tyhjästä putkahtava kasvutapa herättivät ihmetystä ja epäluuloa monessa. Jopa ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné suhtautui…
Kotipihojen raparperi onkin eksoottinen lääkekasvi
Kesän alussa kypsyvä raparperi tuo ensimmäisen pilkahduksen satokaudesta. Raparperi kasvaa talojen pihoilla lähes koko Suomessa – välillä niinkin runsaasti, että hävikkiä ei voi välttää. Tavallisuudestaan huolimatta raparperi on melko eksoottinen kasvi. Raparperia on käytetty Suomessa ruoanlaitossa vasta 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Miten tuo Aasian lääkevihannes päätyi suomalaisten ruokapöytiin? Lääkekasvista eurooppalaisten lautasille Raparperi on kotoisin Itä-Siperiasta, Mongoliasta…
Kupillinen historiaa eli kahvi Suomessa
Se pitää sadoilletuhansille suomalaisille seuraa aamun ensi hetkistä lähtien ja kuuluu osaksi aterioita niin arjessa kuin juhlassa. Kahvi saapui Suomeen 1700-luvulla, ja on vuosisatojen vaihtuessa kohonnut koko kansan kestosuosikiksi: juodaanhan Suomessa kahvia asukasta kohti eniten maailmassa. Kahvi saapuu Suomeen Suomen alueelle 1700-luvulla saapuessaan kahvi oli ylellisyystuote, jonka maahantuontia ja kulutusta säännösteltiin. 1700-luvulta 1800-luvun alkuun Ruotsi-Suomessa…
Maiskuttelua, syviä huokauksia ja eroottisia makuja – Nautinto osana ruokakulttuuria
Ruokapöydän ilot kuuluvat niin köyhille kuin rikkaille, kaikille ikäluokille ja kaikille kansoille vuoden kaikkina päivinä, ne voidaan yhdistää kaikkiin muihin nautintoihin ja ne jäävät viimeisinä lohduttamaan näiden ehtyessä. Jean Anthelme Brillat-Savarin, Maun fysiologia. Ruokapöydän ilot, kielen päällä maistuva herkku sekä lasissa kuohuva nestemäinen onni. Ruoan nautinnollisuus on arkinen ilo ja tärkeä osa juhlaa, lupa rikkoa…
Arkiset, juhlavat, suolaiset, makeat – moneen taipuvat letut
Rasvassa räiskyvät ja rapeaksi paistuvat letut kuuluvat tavalla tai toisella lähes kaikkien suomalaisten ruokamuistoihin. Herkusta on monta eri versiota ja sille on monta nimeä, mutta yhteistä on lettuihin liittyvien muistojen lämpö ja nostalgia. Räiskäle, lätty, ohukainen – rakkaan ruoan monta nimeä Letuilla on ympäri Suomen monta eri nimitystä murrealueelta toiselle. Tämä kertoo niiden tärkeästä asemasta…
Lakritsin lumo
Suomalainen lakritsi tunnetaan maailmalla kasviperäisenä designruokana. Makeisen ja sen pääraaka-aineen, lakritsijuuren, taustalla on mitä mielenkiintoisin tarina, joka varmasti kelpaa lakritsin brändääjille. Lakritsin pitkä historia Antiikissa roomalaissotilaiden tiedetään pureskelleen pitkillä marsseillaan niin kutsuttua makeaa juurta. Juuren mässäily piti loitolla janon ja nälän tunteen, ja antoi joukoille puhtia. Samasta syystä egyptiläiset ovat jo vuosisatojen ajan nauttineet makeasta juuresta…
Suomen tie maitomaaksi
Suomea pidetään maitomaana. Maito on kuulunut itsestään selvästi ruokapöytäämme niin kotona, koulussa kuin työpaikkojen lounaspöydissäkin. Lievän päälle laitetaan voita ja juustoa. Maito, juusto voi – kovan kunnon toi, oli kaikille tuttu mainoslause 1970- 1980 -luvulla, kun maitotuotteita mainostettiin huippu-urheilijoidemme kasvoilla ja heidän urheilusaavutuksillaan. Lehmät kesäisellä laitumella ja maitolaiturit tien varressa puolestaan kuuluvat maaseudun nostalgiseen maisemakuvastoomme….
Pihapellon perukoilta
Jos nykysuomalaiselta kysyy, mistä hänen ruokavalioonsa tulee C-vitamiini, hän todennäköisimmin mainitsee vastuksessaan marjat ja sitrushedelmät. Ne ovat kuitenkin varsin uusia tulokkaita suomalaisten ruokavaliossa metsämarjoja lukuun ottamatta. Joka tapauksessa suomalaiset ovat tarvinneet C-vitamiinia aina. Mistä se saatiin silloin, kun ruokavalion pääraaka-aine oli vilja puurojen, leivän ja viljapohjaisten juomien muodossa ja särpimenä ohessa oli yleisimmin suolattu kala…
”Mitä perunalla on meille sanottavaa” – Perunan vaiheista ja merkityksestä Suomessa
Toisen maailmasodan aikaisessa Marttaliiton ”Mitä perunalla on meille sanottavaa” -opaslehtisessä kehotettiin turvautumaan pula-aikana perunaan, sekä annettiin ohjeita ja vinkkejä perunan käyttöön ja kasvatukseen. Perunalla on meille paljon kerrottavaa myös yltäkylläisenä nykypäivänä, sillä sen arkisen imagon taakse kätkeytyy kiinnostavaa historiaa sekä kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja ravitsemuksellisia merkityksiä. Sanonta ”jokapäiväinen leipämme” viitannee viljan määräävään asemaan ravitsemuksessamme, mutta lähes yhtä hyvin voisimme puhua ”jokapäiväisestä perunastamme”, niin oleellinen osa ruokatalouttamme se on ollut viime vuosikymmeniin saakka….
Suomi syö ja juo 