Joulutorttu kuuluu monen jouluun. Torttuja syödään sekä jälkiruokana että kahvipöydässä. Niihin liittyy monenlaisia mieltymyksiä, joista myös kiistellään. Osa herkuttelee valmiilla ostoleivonnaisilla. Toisille on tärkeää leipoa tortut itse valmistaikinasta tai tehdä taikinakin itse. Myös joulutorttujen muoto ja täytteet vaihtelevat. Joillekin puoliympyrä on se ainoa oikea muoto. Toisten mielestä tortun kuuluu ehdottomasti olla tähden tai puolikuun muotoinen….
Kategoria: juhlaruoka
Kaamoksen karnevaali, pikkujoulu
Joulun etukäteisjuhlia tunnetaan myös muualla, mutta erityisesti Suomessa pikkujoulusta on tullut nykyään jopa useamman kuukauden kestävä ajanjakso. Kaamoksen karnevaali, kuten kansatieteilijä Sirpa Karjalainen on sitä kuvannut. Jouluun sekä sen odotukseen kuuluu niin maallisia kuin kirkollisia aineksia. Tässä blogitekstissä keskitytään pikkujoulunvieton maallisiin iloihin. Joulu aikaistuu vuosi vuodelta? Pikkujoulu vakiintui terminä 1900-luvun alussa, ja sitä on Suomessa…
Rakkauden suupalat
Häitä, erilaisia vihkimisseremonioita ja avioliiton rekisteröintejä järjestetään aivan yhtä monella eri tavalla, kuin on rakastuneita ihmisiä. Tällä kertaa blogissa tarkastellaan, millaisia herkkupaloja häissä on maisteltu ja missä järjestyksessä, sekä millaisia juomia niiden kanssa on siemailtu. Yhtymäkohtia 1800–1900-luvun häillä nykypäivään on yhä monia. Morsius- ja sulhasen puku on huolella valittu, juhlapaikka varattu, juhlien ohjelma pohdittu ja…
Kustavilaiset illalliset – 1700-luvun ruokakulttuurista
Juttu on alun perin julkaistu Hotelli- ja ravintolamuseon Hopeatarjotin-lehden numerossa 2/2000. 1700-luku oli Euroopassa rokokoon ja valistuksen aikaa. Ruotsi-Suomen säätyläistökin ihaili Ranskan hovielämää ja etsi omaan tapakulttuuriinsa vaikutteita hovietiketistä. Lähimpänä oli tietysti Ruotsin hovi, jonka elämäntavat olivat kuitenkin lähempänä muita eurooppalaisia hoveja kuin omaa kansaa. Kuninkaalle tarjotut ateriat ovat olleet loisteliaita, todellisia oman aikansa edustustilaisuuksia….
Vehnän, rasvan ja sokerin suloinen liitto – pulla
Kun puhutaan pullasta, ajattelee yksi korvapuustia, toinen dallaspullaa ja kolmas pullapitkoa. Tai pikkupullia, rusinapullia, voisilmäpullia, bostonkakkuja, pullakransseja, laskiaispullia, baboja tai kulitsoita. Eikä sovi unohtaa rahka- tai kookospullaa. Tai pullavanukasta ja köyhiä ritareita. Lista on loputon! Ylellisyydestä arkeen Pulla, vehnänen, nisu tai kahvileipä eri muodoissaan on nykyään aivan arkinen leivonnainen. Sen sisuksista löytyy kuitenkin lukuisia ajallisia,…
Kotipihojen raparperi onkin eksoottinen lääkekasvi
Kesän alussa kypsyvä raparperi tuo ensimmäisen pilkahduksen satokaudesta. Raparperi kasvaa talojen pihoilla lähes koko Suomessa – välillä niinkin runsaasti, että hävikkiä ei voi välttää. Tavallisuudestaan huolimatta raparperi on melko eksoottinen kasvi. Raparperia on käytetty Suomessa ruoanlaitossa vasta 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Miten tuo Aasian lääkevihannes päätyi suomalaisten ruokapöytiin? Lääkekasvista eurooppalaisten lautasille Raparperi on kotoisin Itä-Siperiasta, Mongoliasta…
Kupillinen historiaa eli kahvi Suomessa
Se pitää sadoilletuhansille suomalaisille seuraa aamun ensi hetkistä lähtien ja kuuluu osaksi aterioita niin arjessa kuin juhlassa. Kahvi saapui Suomeen 1700-luvulla, ja on vuosisatojen vaihtuessa kohonnut koko kansan kestosuosikiksi: juodaanhan Suomessa kahvia asukasta kohti eniten maailmassa. Kahvi saapuu Suomeen Suomen alueelle 1700-luvulla saapuessaan kahvi oli ylellisyystuote, jonka maahantuontia ja kulutusta säännösteltiin. 1700-luvulta 1800-luvun alkuun Ruotsi-Suomessa…
Maiskuttelua, syviä huokauksia ja eroottisia makuja – Nautinto osana ruokakulttuuria
Ruokapöydän ilot kuuluvat niin köyhille kuin rikkaille, kaikille ikäluokille ja kaikille kansoille vuoden kaikkina päivinä, ne voidaan yhdistää kaikkiin muihin nautintoihin ja ne jäävät viimeisinä lohduttamaan näiden ehtyessä. Jean Anthelme Brillat-Savarin, Maun fysiologia. Ruokapöydän ilot, kielen päällä maistuva herkku sekä lasissa kuohuva nestemäinen onni. Ruoan nautinnollisuus on arkinen ilo ja tärkeä osa juhlaa, lupa rikkoa…
Loppukesän punainen herkku
Hämyinen kesäilta, lyhdyin valaistu pihamaa sekä ulos kannetuilla pöydillä kohoavat punaiset keot kutsuvat luokseen iloisia juhlijoita laulamaan ja nauttimaan yhdestä vuoden odotetuimmasta kausiherkusta. Rapujuhlat ovat vakiintuneet suomalaiseen juhlakulttuuriin vähitellen 1800-luvun lopulta lähtien eivätkä ne vieläkään ole kaiken kansan kesäperinne. Silti he, jotka rapujuhlia vuotuisesti viettävät, suhtautuvat saksikätisiin herkkuihin intohimolla. Rapujuhlaperinne onkin täynnä ohjeita, sääntöjä ja…
Muuttuva joulupöytä kertoo historiasta
Suomalainen joulupöytä on nykymuodossaan kansainvälisessäkin vertailussa varsin runsas ja monimuotoinen. Joulupöydässä on tavallisesti monenlaisia ruokia ja ruokamäärät ovat suuria. Osa jouluruoista on myös sellaisia, ettei niitä syödä juuri muulloin kuin jouluna. Jouluruokien lyhyt historia Jouluruoat myös toistuvat melko samanlaisina vuodesta toiseen, joten niiden kohdalla voi helposti ajatella, että ne olisivat ikiaikaisia. Todellisuudessa monet jouluruoat ovat…
Kupliva ilo – kuohujuomien historiaa Suomessa
“Nautinto ilman samppanjaa on keinotekoista.” – Oscar Wilde “Juon samppanjaa vain kahdessa tilanteessa; kun olen rakastunut ja silloin kun en ole.” – Coco Chanel “Tulkaa pian, maistan tähdet!” – Munkki ja kellarimestari Dom Pérignonin väitetään sanoneen maistettuaan ensi kerran kehittämäänsä samppanjaa. Samppanjan ylimaallisia ominaisuuksia ylistäviä legendaarisia lainauksia tunnetaan kymmeniä. Samppanja on erityisellä menetelmällä valmistettua kuohuviiniä, jota tuotetaan Ranskan…
Sateenkaarivoileivistä hummuskakkuun – voileipäkakku ennen ja nyt
📃 🎧 ”Voileipäkakku on tullut taas muotiin.” Lause voisi olla lehdistä viime vuosilta, mutta onkin vuodelta 1976. Voileipäkakut tulevat epäsäännöllisen säännöllisesti uudestaan muotiin ja trendienkin välillä ne ovat perinteinen osa etenkin kevään ja kesän juhlatarjoiluja. Mutta milloin idea voileipäkakkuun oikeastaan syntyi ja millainen on sen historia Suomessa? 1940-luvulla ilmestyivät ensimmäiset reseptit Ruotsissa, mistä voileipäkakku saapui…
Suomi syö ja juo 