Joulun etukäteisjuhlia tunnetaan myös muualla, mutta erityisesti Suomessa pikkujoulusta on tullut nykyään jopa useamman kuukauden kestävä ajanjakso. Kaamoksen karnevaali, kuten kansatieteilijä Sirpa Karjalainen on sitä kuvannut. Jouluun sekä sen odotukseen kuuluu niin maallisia kuin kirkollisia aineksia. Tässä blogitekstissä keskitytään pikkujoulunvieton maallisiin iloihin. Joulu aikaistuu vuosi vuodelta? Pikkujoulu vakiintui terminä 1900-luvun alussa, ja sitä on Suomessa…
Kategoria: juomakulttuuri
Rakkauden suupalat
Häitä, erilaisia vihkimisseremonioita ja avioliiton rekisteröintejä järjestetään aivan yhtä monella eri tavalla, kuin on rakastuneita ihmisiä. Tällä kertaa blogissa tarkastellaan, millaisia herkkupaloja häissä on maisteltu ja missä järjestyksessä, sekä millaisia juomia niiden kanssa on siemailtu. Yhtymäkohtia 1800–1900-luvun häillä nykypäivään on yhä monia. Morsius- ja sulhasen puku on huolella valittu, juhlapaikka varattu, juhlien ohjelma pohdittu ja…
Cocktail-aika
Cocktailia voi luonnehtia juomasekoitukseksi, joka koostuu useasta eri juomasta. Tyypillisiin aineksiin lukeutuvat ginin, viskin ja rommin lisäksi liköörit sekä virvoitusjuomat ja muut alkoholittomat juomat sekä mausteet. Baarimestarin käsikirjan (1980) mukaan juomasekoitukset voidaan ryhmitellä eri luokkiin muun muassa valmistustavan, sokeripitoisuuden ja alkoholipitoisuuden mukaan. Cocktailien kuluttajalle ryhmittelyistä havainnollisin on juomasekoitusten luokittelu koon mukaan: mitä enemmän juoma sisältää…
Mieluummin viiniä kuin väkeviä
Kulaus suomalaisen viinikulttuurin viimeisimpään vuosisataan Minkälaisia murroksia viinikulttuurissa on tapahtunut 1900- luvulta 2000- luvulle? Millaiset uudet tuulet puhaltavat suomalaisessa viinikulttuurissa tänä päivänä? Olkaa hyvät, tässä pieni huikka suomalaisen viinikulttuurin historiaan! Pohjoisen ilmastomme vuoksi emme ole Suomessa voineet niittää kunniaa suurena viinimaana viininviljelyn suhteen. Siitä huolimatta viinikulttuuri on kukoistanut täällä varsin kirjavana. Erityisesti Alko on monopoliasemansa…
Suomen teollisen oluenpanon ensimmäiset mestarit
Oluen teollinen valmistus lähti Suomessa käyntiin 1800-luvulla. Ammattitaitoisia oluenpanijoita, panimomestareita, saapui uuden teollisuudenalan palvelukseen etenkin naapurimaasta Ruotsista ja saksankielisestä Keski-Euroopasta. Suomessa toimineita ulkomaalaisia panimomestareita tunnetaan nimeltä jo 1820-luvulta lähtien, ja arkistoissa säilyneet asiakirjat kertovat jonkin verran heidän työstään ja elämästään. Vanhin Suomessa edelleen toimiva panimoalan teollisuusyritys on kauppias Nikolai Sinebrychoffin Helsinkiin perustama, hänen sukunimeään yhä…
Kupillinen historiaa eli kahvi Suomessa
Se pitää sadoilletuhansille suomalaisille seuraa aamun ensi hetkistä lähtien ja kuuluu osaksi aterioita niin arjessa kuin juhlassa. Kahvi saapui Suomeen 1700-luvulla, ja on vuosisatojen vaihtuessa kohonnut koko kansan kestosuosikiksi: juodaanhan Suomessa kahvia asukasta kohti eniten maailmassa. Kahvi saapuu Suomeen Suomen alueelle 1700-luvulla saapuessaan kahvi oli ylellisyystuote, jonka maahantuontia ja kulutusta säännösteltiin. 1700-luvulta 1800-luvun alkuun Ruotsi-Suomessa…
Olut ja yhteisöllisyys Suomessa keskiajalta 1800-luvulle
Oluella ystäviä, viinalla veljiä Alkoholi on lähes universaalisti yhteisöllinen päihde. Juominen on sosiaalista samalla tavalla kuin syöminen: yhteiseen pöytään kokoonnutaan ystävinä. Ruoan ja juoman tarjoaminen sisältää viestin hyväksymisestä yhteisöön, ja yhteisön jäsenten oletetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla toisiaan kohtaan. Ruoan ja juoman jakaminen oli esimodernina aikana vielä konkreettisempi teko, kun ruokaa syötiin samoista astioista ja juomamaljakin…
Long drink, lonkero, lonkku, betonivesi, iso harmaa
Lonkero on jakanut mielipiteitä koko lähes 70-vuotisen taipaleensa ajan. Nykyään sitä saa ruokakaupoistakin, mutta alun perin tätä juomasekoitusta oli tarkoitus anniskella vain Helsingin olympialaisten aikana. Samalla sallittiin ensimmäistä kertaa myös tarjoilu baaritiskin äärellä. Vuonna 1951 elettiin kiihkeää Helsingin olympialaisten suunnittelun aikaa ennen seuraavan vuoden heinäkuun h-hetkeä. Olympialaisista ennakoitiin yleisömenestystä ja pelättiin, että ravintoloissa ei ole…
Loppukesän punainen herkku
Hämyinen kesäilta, lyhdyin valaistu pihamaa sekä ulos kannetuilla pöydillä kohoavat punaiset keot kutsuvat luokseen iloisia juhlijoita laulamaan ja nauttimaan yhdestä vuoden odotetuimmasta kausiherkusta. Rapujuhlat ovat vakiintuneet suomalaiseen juhlakulttuuriin vähitellen 1800-luvun lopulta lähtien eivätkä ne vieläkään ole kaiken kansan kesäperinne. Silti he, jotka rapujuhlia vuotuisesti viettävät, suhtautuvat saksikätisiin herkkuihin intohimolla. Rapujuhlaperinne onkin täynnä ohjeita, sääntöjä ja…
Muuttuva joulupöytä kertoo historiasta
Suomalainen joulupöytä on nykymuodossaan kansainvälisessäkin vertailussa varsin runsas ja monimuotoinen. Joulupöydässä on tavallisesti monenlaisia ruokia ja ruokamäärät ovat suuria. Osa jouluruoista on myös sellaisia, ettei niitä syödä juuri muulloin kuin jouluna. Jouluruokien lyhyt historia Jouluruoat myös toistuvat melko samanlaisina vuodesta toiseen, joten niiden kohdalla voi helposti ajatella, että ne olisivat ikiaikaisia. Todellisuudessa monet jouluruoat ovat…
Sahti – suomalaisen olutkulttuurin helmi
Arkeologien mukaan olut on vanhimpia, ellei jopa vanhin ihmisten tuntemista alkoholijuomista. Olutta on valmistettu yhtä pitkään kuin on viljelty maata. Suomessa ohranviljely alkoi jo noin 6000 vuotta sitten, joten on luultavaa, että jonkinlaista olutta täällä on valmistettu jo tuhansia vuosia. Oluiden laaja kirjo ei horjuta peruslagerin asemaa Nykyisin erilaisia oluita löytyy maailmasta valtava määrä, ja…
Himoittu, tarvittu ja korvattu – ruoka- ja juomavastikkeiden historiaa
Elintarvikkeiden korvikkeita on tarvittu pääasiassa erilaisten poikkeusolojen, kuten nälänhädän ja säännöstelyn aikaan. Sodat ja kylmyyden tai muuten huonojen sääolojen aiheuttama viljakato ovat olleet suurimpia syitä nälänhätiin Suomessa. Vaikka suuret nälkävuodet 1866–1868 olivat viimeinen suuri väestöä tappanut pula-aika Suomessa, on viimeisen reilun sadan vuoden aikanakin koettu pulaa eri muodoissa. Sisällissodassa 1918 ravitsemustilanne heikkeni entisestään ensimmäisen maailmansodan…
Suomi syö ja juo 