Vehnän, rasvan ja sokerin suloinen liitto – pulla

Kun puhutaan pullasta, ajattelee yksi korvapuustia, toinen dallaspullaa ja kolmas pullapitkoa. Tai pikkupullia, rusinapullia, voisilmäpullia, bostonkakkuja, pullakransseja, laskiaispullia, baboja tai kulitsoita. Eikä sovi unohtaa rahka- tai kookospullaa. Tai pullavanukasta ja köyhiä ritareita. Lista on loputon! Ylellisyydestä arkeen Pulla, vehnänen, nisu tai kahvileipä eri muodoissaan on nykyään aivan arkinen leivonnainen. Sen sisuksista löytyy kuitenkin lukuisia ajallisia,…

Kotipihojen raparperi onkin eksoottinen lääkekasvi

Kesän alussa kypsyvä raparperi tuo ensimmäisen pilkahduksen satokaudesta. Raparperi kasvaa talojen pihoilla lähes koko Suomessa – välillä niinkin runsaasti, että hävikkiä ei voi välttää. Tavallisuudestaan huolimatta raparperi on melko eksoottinen kasvi. Raparperia on käytetty Suomessa ruoanlaitossa vasta 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Miten tuo Aasian lääkevihannes päätyi suomalaisten ruokapöytiin? Lääkekasvista eurooppalaisten lautasille Raparperi on kotoisin Itä-Siperiasta, Mongoliasta…

Ruotsinparhaat, masaliisat, mockarutor

📃 🎧 Pula-ajasta pulla-aikaan Suomalainen ruokakulttuuri vapautui ja monipuolistui 1950-luvulla sodan aiheuttaman pula-ajan ja säännöstelyn jälkeen. Kaupungistuminen, elintason kohoaminen ja naisten työssäkäynnin yleistyminen vaikuttivat myös suomalaisten ruokasuhteeseen. Elintarvikkeiden ja raaka-aineiden saatavuus parani. Samalla alkoi sokerin ja vehnän kulutuksen nopea kasvu. Vielä vuosisadan alussa kahvileivän ja leivonnaisten tarjoaminen kahvipöydässä oli ollut mahdollista vain varakkaammissa talouksissa. Kahvin vapautuminen…