Sahti – suomalaisen olutkulttuurin helmi

Arkeologien mukaan olut on vanhimpia, ellei jopa vanhin ihmisten tuntemista alkoholijuomista. Olutta on valmistettu yhtä pitkään kuin on viljelty maata. Suomessa ohranviljely alkoi jo noin 6000 vuotta sitten, joten on luultavaa, että jonkinlaista olutta täällä on valmistettu jo tuhansia vuosia. Oluiden laaja kirjo ei horjuta peruslagerin asemaa Nykyisin erilaisia oluita löytyy maailmasta valtava määrä, ja…

Anteeksi, tarjoilija! Keitossani on hyönteinen

📃 🎧 Hyönteisruoka on 2010-luvulla ollut usein esillä suomalaisissa uutisotsikoissa lähinnä pienen piirin hieman eksentrisenä harrastuksena. Turun yliopiston vuonna 2016 toteuttaman kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista oli kuitenkin kiinnostunut hyönteisruuasta ja jopa puolet vastanneista oli valmis ostamaan hyönteisruokaa, jos sitä saisi kaupoista. Syyskuussa 2017 Suomi muutti EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkintaa niin, että se sallii kokonaisten hyönteisten myymisen…

”Mitä perunalla on meille sanottavaa” – Perunan vaiheista ja merkityksestä Suomessa

Toisen maailmasodan aikaisessa Marttaliiton ”Mitä perunalla on meille sanottavaa” -opaslehtisessä kehotettiin turvautumaan pula-aikana perunaan, sekä annettiin ohjeita ja vinkkejä perunan käyttöön ja kasvatukseen. Perunalla on meille paljon kerrottavaa myös yltäkylläisenä nykypäivänä, sillä sen arkisen imagon taakse kätkeytyy kiinnostavaa historiaa sekä kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja ravitsemuksellisia merkityksiä. Sanonta ”jokapäiväinen leipämme” viitannee viljan määräävään asemaan ravitsemuksessamme, mutta lähes yhtä hyvin voisimme puhua ”jokapäiväisestä perunastamme”, niin oleellinen osa ruokatalouttamme se on ollut viime vuosikymmeniin saakka….

Himoittu, tarvittu ja korvattu – ruoka- ja juomavastikkeiden historiaa

Elintarvikkeiden korvikkeita on tarvittu pääasiassa erilaisten poikkeusolojen, kuten nälänhädän ja säännöstelyn aikaan. Sodat ja kylmyyden tai muuten huonojen sääolojen aiheuttama viljakato ovat olleet suurimpia syitä nälänhätiin Suomessa. Vaikka suuret nälkävuodet 1866–1868 olivat viimeinen suuri väestöä tappanut pula-aika Suomessa, on viimeisen reilun sadan vuoden aikanakin koettu pulaa eri muodoissa. Sisällissodassa 1918 ravitsemustilanne heikkeni entisestään ensimmäisen maailmansodan…

Ruokakiellot – Miksi nautinnosta seuraa rangaistus?

📃 🎧   Pikkujoulujen kippistely, konvehtirasiat ja perinneruokia notkuvat pöydät ovat osa ruokakulttuuria. Yhtä lailla sitä on myös joulun jälkeinen ruokasesonki: tipattomat tammikuut, kevytruokaohjeet ja detox-kuurit. Näyttää siltä, että ympärillä olisi meneillään jaettu katumusrituaali nautinnosta. Tammikuu on kurin kuukausi, jolloin yltäkylläisyyden on loputtava. Mediassa ja kahvipöydissä myös pidetään huoli, ettei ruokakuri pääse unohtumaan. Nautinnon ja kieltäymyksen ristipaineet…

Kouluruokana tänään: köyhäinkeittoa ja ilmiöoppimista

📃 🎧   Kouluissa tarjotaan Suomessa päivittäin lämmin, riittävä, monipuolinen ja ravitseva ruoka kaikille lapsille. Ilman erillismaksua ja riippumatta siitä, millainen tulotaso lapsen perheellä on. Suomalainen kouluruokailu täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja siihen sisältyy monen tasoisia kerrostumia. Pureudutaan hieman syvemmälle. Ruoka ei ole itsestäänselvyys Koulun ja kouluruokailun juuret johtavat kahden sadan vuoden taakse, jolloin aikuistenkin…

Helpotusta arkeen – tölkkisäilykkeet suomalaisessa ruokakulttuurissa

📃 🎧   Nykyään moni saattaa mieltää hernekeiton, nötkötin ja muut säilykkeet mökkiruoaksi tai hätävaraksi. Purkkiruoalla oli kuitenkin tärkeä rooli osana kaupungistuvan Suomen ruokahuoltoa. Ruoan säilöminen on aina ollut osa suomalaista ruokakulttuuria. Talonpoikaisessa omavaraistaloudessa oli tärkeää taata ruoan saanti satokausien ulkopuolellakin suolaamalla, kuivaamalla ja savustamalla. 1900-luvun alussa yleistynyt umpiointi puolestaan toi lasipurkkeihin säilömisen kotitalouksiin. Puolustusvoimat edelläkävijänä…