Allekirjoittanut pitää kovasti Runebergin tortuista, mutta tänään haluan puhua jostakin muusta. Puhutaan Fredrikasta, ja Fredrikan keittokirjasta, ja ennen kaikkea valmistetaan kastike, joka on suoraan kansallisrunoilijamme pöydästä. Kokki, emäntä, vaimo, kirjailija Fredrika Runeberg (1807-1879) on ristiriitainen hahmo. Naisasianainen, joka vietti suurimman osan elämästään kodin hengettärenä. Runoilija, joka poltti omia teoksiaan. Kirjailija, jonka ainoa tässä blogissa käsiteltävä…
Kategoria: Uncategorized
Jälkiruokia ja makeita leivonnaisia 1800-luvun menyissä
Artikkeli on julkaistu alun perin Hotelli- ja ravintolamuseon Hopeatarjotin-lehden numerossa 1/2001. Hotelli- ja ravintolamuseon suuren ruokalistakokoelman vanhin painettu menyy näyttää enemmänkin lehtileikkeeltä kuin menyykortilta. Menyy on Frenckellin kirjapainon juhlapäivällisiltä. Tilaisuus järjestettiin Helsingissä Kaisaniemen ravintolassa 20. toukokuuta 1862. Ranskankielinen lista oli ajan tavan mukaan pitkä ja juhla-ateria koostui useasta eri kattauksesta: kaksi alkukeittovaihtoehtoa, kaksi alkuruokaa, yksi…
Teuraalta ruokapöytään — Teurastus ja lihansyönti maatalousyhteiskunnan Suomessa
Suomalaisten lihan kulutus on kasvanut hurjasti. Syömme nykyään keskimäärin 80 kiloa lihaa vuodessa — tai noin puolitoista kiloa viikossa — kumpi onkaan helpompi käsittää, kun luku oli alle 30 kiloa vielä 1950-luvulla. Liha kuuluu monilla suomalaisella lähestulkoon jokaiseen ateriaan. Moderni suomalainen kuluttaja saa lihansa pääsääntöisesti markettien lihatiskeiltä, jonne liha päätyy ensin tuotantotilan, sitten teurastamon ja viimeiseksi…
Kodin sydämen vallankumous. Moderni keittiö arkielämän muokkaajana
Suomalainen keittiö mullistui 1900-luvulla. Moderni asunto oli kehittymässä, ja keittiöstä tuli sen keskeinen huone. Keittiöiden suunnittelijat alkoivat 1920-1930-luvuilta lähtien ensimmäistä kertaa muovata ja kommentoida myös käsityksiä oikeanlaisesta kotitaloudesta ja elämäntavasta. Millaisia nuo käsitykset olivat, ja millä tavoin ne vaikuttavat arjessamme yhä? Kotityö on työtä Eräs keittiöiden suunnittelua 1900-luvun alusta asti ohjannut periaate oli rationalisointi. 1900-luvun…
Aamiainen läpi aikojen
Mitä eroa on ollut aamupalalla ja aamiaisella, ja mistä juontaa juurensa brunssi? Milloin kahvista on tullut aamun välttämättömyys, jota ilman päivä ei yksinkertaisesti voi alkaa? Aamiainen juuri sellaisena kuin me sen tunnemme, on melko uusi ilmiö. Vaikka dokumentteja aamiaisista on olemassa vain vähän verrattuna päivän muihin aterioihin, voidaan viitteitä aamulla syömisestä löytää hyvin kaukaakin historiasta….
Margariinin monimutkainen historia
Margariinin taival suomalaisten ruokapöytiin ja leivän päälle ei ole ollut helppo, vaan siihen on mahtunut kieltoja ja kontrollia, epäluuloja, jopa skandaaleja ja ”sotia”. Suomalaisten ja Suomen valtion suhdetta margariiniin leimasi pitkään voin keskeinen merkitys maataloustuottajille sekä voin asema yhtenä Suomen tärkeimmistä vientituotteista. Naudantalista kasvisvoihin Nykyään margariini valmistetaan yleensä kasviöljystä sekä rasvattomasta maidosta, piimästä tai vedestä…
Makumatka 70-luvulle
Juhani Riekkolan valokuvat johdattavat lukuisten ruokamuistojen pariin. “Sieni-syntymäpäiväkakku! ❤ Meillä ei juurikaan synttäreitä juhlittu, mutta 5-vuotissynttäreilleni äiti teki banaani-persikka- eli sieni-syntymäpäiväkakun. Voi, mikä makumuisto! ❤ ”– Anonyymi, 70-luvun lapsi Juhani Riekkolan 1970-luvun ruokakuvat kirvoittavat mieliin ruoat, tuoksut, muotoilun, kodinkoneet, juhlahetket ja arjen tapahtumat. Ilmassa ei ole nostalgian tuomaa haikeutta, vaan iloa, innostusta ja hyviä muistoja….
Olut ja yhteisöllisyys Suomessa keskiajalta 1800-luvulle
Oluella ystäviä, viinalla veljiä Alkoholi on lähes universaalisti yhteisöllinen päihde. Juominen on sosiaalista samalla tavalla kuin syöminen: yhteiseen pöytään kokoonnutaan ystävinä. Ruoan ja juoman tarjoaminen sisältää viestin hyväksymisestä yhteisöön, ja yhteisön jäsenten oletetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla toisiaan kohtaan. Ruoan ja juoman jakaminen oli esimodernina aikana vielä konkreettisempi teko, kun ruokaa syötiin samoista astioista ja juomamaljakin…
Paasto valmistaa juhlaan
Luterilaisen Suomen ruokakalenteriin ei yleensä yhdistetä uskonnollisia paastoja. Moni tuttu ruoka juontaa kuitenkin juurensa paastoihin, ja Suomessa paastotaan yhä aktiivisesti monissakin uskonnoissa ja kirkkokunnissa. Paastojen sisältö vaihtelee, mutta yhteistä niille on, että ruoan vähentämisellä tavoitellaan henkistä kasvua ja valmistaudutaan juhlaan. Mämmi on muisto katolisuudesta Ennen reformaatiota Suomessa elettiin lyhyen aikaan katolisen kirkon vaikutuspiirissä. Paastot olivat…
Pihapellon perukoilta
Jos nykysuomalaiselta kysyy, mistä hänen ruokavalioonsa tulee C-vitamiini, hän todennäköisimmin mainitsee vastuksessaan marjat ja sitrushedelmät. Ne ovat kuitenkin varsin uusia tulokkaita suomalaisten ruokavaliossa metsämarjoja lukuun ottamatta. Joka tapauksessa suomalaiset ovat tarvinneet C-vitamiinia aina. Mistä se saatiin silloin, kun ruokavalion pääraaka-aine oli vilja puurojen, leivän ja viljapohjaisten juomien muodossa ja särpimenä ohessa oli yleisimmin suolattu kala…
Muuttuva joulupöytä kertoo historiasta
Suomalainen joulupöytä on nykymuodossaan kansainvälisessäkin vertailussa varsin runsas ja monimuotoinen. Joulupöydässä on tavallisesti monenlaisia ruokia ja ruokamäärät ovat suuria. Osa jouluruoista on myös sellaisia, ettei niitä syödä juuri muulloin kuin jouluna. Jouluruokien lyhyt historia Jouluruoat myös toistuvat melko samanlaisina vuodesta toiseen, joten niiden kohdalla voi helposti ajatella, että ne olisivat ikiaikaisia. Todellisuudessa monet jouluruoat ovat…
Sahti – suomalaisen olutkulttuurin helmi
Arkeologien mukaan olut on vanhimpia, ellei jopa vanhin ihmisten tuntemista alkoholijuomista. Olutta on valmistettu yhtä pitkään kuin on viljelty maata. Suomessa ohranviljely alkoi jo noin 6000 vuotta sitten, joten on luultavaa, että jonkinlaista olutta täällä on valmistettu jo tuhansia vuosia. Oluiden laaja kirjo ei horjuta peruslagerin asemaa Nykyisin erilaisia oluita löytyy maailmasta valtava määrä, ja…
Suomi syö ja juo 