Muuttuva joulupöytä kertoo historiasta

Suomalainen joulupöytä on nykymuodossaan kansainvälisessäkin vertailussa varsin runsas ja monimuotoinen. Joulupöydässä on tavallisesti monenlaisia ruokia ja ruokamäärät ovat suuria. Osa jouluruoista on myös sellaisia, ettei niitä syödä juuri muulloin kuin jouluna. Jouluruokien lyhyt historia Jouluruoat myös toistuvat melko samanlaisina vuodesta toiseen, joten niiden kohdalla voi helposti ajatella, että ne olisivat ikiaikaisia. Todellisuudessa monet jouluruoat ovat…

Sahti – suomalaisen olutkulttuurin helmi

Arkeologien mukaan olut on vanhimpia, ellei jopa vanhin ihmisten tuntemista alkoholijuomista. Olutta on valmistettu yhtä pitkään kuin on viljelty maata. Suomessa ohranviljely alkoi jo noin 6000 vuotta sitten, joten on luultavaa, että jonkinlaista olutta täällä on valmistettu jo tuhansia vuosia. Oluiden laaja kirjo ei horjuta peruslagerin asemaa Nykyisin erilaisia oluita löytyy maailmasta valtava määrä, ja…

Anteeksi, tarjoilija! Keitossani on hyönteinen

📃 🎧 Hyönteisruoka on 2010-luvulla ollut usein esillä suomalaisissa uutisotsikoissa lähinnä pienen piirin hieman eksentrisenä harrastuksena. Turun yliopiston vuonna 2016 toteuttaman kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista oli kuitenkin kiinnostunut hyönteisruuasta ja jopa puolet vastanneista oli valmis ostamaan hyönteisruokaa, jos sitä saisi kaupoista. Syyskuussa 2017 Suomi muutti EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkintaa niin, että se sallii kokonaisten hyönteisten myymisen…

Makkarankuoreen mahtuu kokonainen elämäntapa

📃 🎧 Makkara on perinneruoka, jonka versioissa näkyy suomalaisen ruokakulttuurin moninaisuus. Sen tehdasvalmisteinen versio puolestaan on kyseenalainen ruokaikoni, jota ei valtiovierailuilla esitellä. Lännessä ja idässä oli omat makkaransa Täytettyinä paistetut eläinten suolet, makkarat, ovat yleiseurooppalainen perinneruoka, joita on syöty Suomessakin jo keskiajalla. Makkaroiden täytteet ovat vaihdelleet alueittain. Länsi-Suomen karjatalousalueilla verimakkara on kuulunut teurastussesonkiin, ja makkaroita on…

Karjalanpaisti

Karjalanpaisti on erinomainen ikkuna suomalaiseen ruokahistoriaan monessa mielessä. Siinä tiivistyy sota-aika, sekä maatalouteen kietoutunut elämäntapa. Yksinkertaisuuden ylistys, karjalanpaisti pitää pintansa edelleen. Sen suosiosta kertoo myös sijoitus kansallisruokafinaalin kärkikastiin. Uunin paikka Suomalaisen ruokaperinteen suurin ero löytyi pitkään siitä, minkälainen uuni talossa oli. Lännessä ruoanlaittoon käytettiin erillistä leivinuunia, jota ei tavallisesti käytetty kodin lämmittämiseen. Idässä taas yksi…

Ihana, kamala silakka

Pienellä silakalla on ollut roolinsa niin Hansaliiton menestyksessä kuin suomalaisten kulinaristien keittokirjoissa. Se on Suomen taloudellisesti tärkein saaliskala, joka on ollut rakastettu raaka-aine jo yli tuhat vuotta.

Mustikkapiirakan historia

Mustikkapiirakka selvisi ainoana jälkiruokana Kansallisruoka -äänestyksen kahdentoista finalistin joukkoon. Marjasesongin kuningatar tuntuu itsestään selvältä valinnalta arjen herkuksi ja juhlapöytään, mutta sen syntyperä on mysteeri – mikä on mustikkapiirakan historia? Metsän tervanmusta aarre Vielä ennen 1800-lukua mustikka hävisi suosiossa puolukalle. Puolukkaa säilöttiin talven varalle, mutta mustikkaa vain harvoin. Tummiin marjoihin liittyi myös taikauskoa. Uskottiin esimerkiksi, että…

Karjalanpiirakoiden historia

Karjalanpiirakka on yksi suomalaisen ruoan ikoneista. Sillä on oma emoji, ja se on saanut Aito perinteinen tuote -suojauksen vuonna 2003. Teollisesti valmistettu riisipiirakka ei täytä nimisuojan vaatimuksia, mutta todistaa suomalaisesta rakkaudesta legendaariseen evääseen. Oikea soikea piirakka Millainen sitten on aito karjalanpiirakka? Lyhyen määritelmän mukaan se on erityisesti Pohjois- ja Laatokan Karjalassa valmistettu avonainen soikea uunipiirakka. Aito periteinen tuote -suojauksen…

Viilin historia

Oletko koskaan ajatellut, että lehmän maito on sesonkituote? Nykyään tuttu tölkki odottaa jääkaapissa aamusta toiseen, mutta tuoretta maitoa juhlittiin vielä 1800-luvulla kuin uusia perunoita nykyään. Maidon sesonkiluonne liittyi karjatalouden vuodenkiertoon ennen 1900-luvun alussa tapahtuneita maatalouden kehitysaskelia. Niitä ennen lehmät menivät umpeen talvella; niiltä ei herunut maitoa. Vasikoita syntyi tavallisesti kerran vuodessa, keväisin. Silloin saatiin taas…

Kalakeitto

Kalakeiton juurille on haastavaa päästä. Tuhansien järvien maassa kalaa on varmasti kypsennetty liemessä jo ensimmäisten saapuneiden ihmisten padoissa. Nyt kotimainen kala kiinnostaa taas, ja siitä kehitellään uutuustuotteita ja -reseptejä.   Patojen perinteitä Kalastuksen perinteitä voi kartoittaa esimerkiksi rannikko/sisämaa -akselilla. Niiden välillä pyynti- ja käyttötavoissa on ollut eroja, ja esimerkiksi rannikolla ei suolattu suomukaloja toisin kuin…

Vappu ja sitruuna ovat historiallinen pari

“Ei Vappu ole köyhän ystävä.” Vakka-Suomi Vapun historia on värikäs. Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan Suomessa on juhlittu toukokuun ensimmäisenä päivänä jo keskiajalla, jolloin juhlittiin abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen kunniaksi. Abbedissa oli anglosaksien pyhän kuningas Richardin tytär, joka levitti kristinuskoa pohjoiseen. Suomalaisia kirkollisia vappuperinteitä ovat Vilkunan mukaan monenmoiset työkiellot, jotka liittyivät esimerkiksi kalastamiseen ja kylvöön…

Mämmi on yhteistä ruokaperinnettä

Maltaat, ruisjauhot ja vesi – niistä syntyy jälkiruoka, josta jokaisella suomalaisella on mielipide. Katolisen ajan paastoruoasta on tullut pääsiäisaterian kruunu, joka verhoillaan maitoon tai kermaan. Moderni mämmi muuntautuu trendiresepteissä esimerkiksi muffinsseihin ja pitsaan, tai tarjoillaan makeiden jälkiruokaviinien kanssa. Katolisen ajan perintöä Suomessa mämmiä syötiin alkujaan lounaassa; Ala-Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Mämmi liittyi katoliseen ruokaperinteeseen…