Suomalaisen ruokakulttuurin ’kuumana perunana’ roskakala on ristiriitojen kyllästämä aihe, joka herättää kiivaita tunteita. Pohtimalla, miksi osaa Suomen kalastosta on pidetty hyödyttömänä ja arvottomana, toisin sanoen roskana[1], pyrin perkaamaan suomalaisen yhteiskunnan suurten valtiollisten tapahtumien varjoon jäänyttä arkista aihetta. Se, miksi eri kalalajeja on käytetty tai hyljeksitty ruokana suomalaisessa yhteiskunnassa, selittyy osin alueellisilla eroilla, osin yhteiskunnan modernisaation…
Avainsana: historia
Fredrika Runebergin persialainen kastike
Allekirjoittanut pitää kovasti Runebergin tortuista, mutta tänään haluan puhua jostakin muusta. Puhutaan Fredrikasta, ja Fredrikan keittokirjasta, ja ennen kaikkea valmistetaan kastike, joka on suoraan kansallisrunoilijamme pöydästä. Kokki, emäntä, vaimo, kirjailija Fredrika Runeberg (1807-1879) on ristiriitainen hahmo. Naisasianainen, joka vietti suurimman osan elämästään kodin hengettärenä. Runoilija, joka poltti omia teoksiaan. Kirjailija, jonka ainoa tässä blogissa käsiteltävä…
Puoliympyröitä ja tähtitorttuja – joulutortun monimuotoinen historia
Joulutorttu kuuluu monen jouluun. Torttuja syödään sekä jälkiruokana että kahvipöydässä. Niihin liittyy monenlaisia mieltymyksiä, joista myös kiistellään. Osa herkuttelee valmiilla ostoleivonnaisilla. Toisille on tärkeää leipoa tortut itse valmistaikinasta tai tehdä taikinakin itse. Myös joulutorttujen muoto ja täytteet vaihtelevat. Joillekin puoliympyrä on se ainoa oikea muoto. Toisten mielestä tortun kuuluu ehdottomasti olla tähden tai puolikuun muotoinen….
Kaamoksen karnevaali, pikkujoulu
Joulun etukäteisjuhlia tunnetaan myös muualla, mutta erityisesti Suomessa pikkujoulusta on tullut nykyään jopa useamman kuukauden kestävä ajanjakso. Kaamoksen karnevaali, kuten kansatieteilijä Sirpa Karjalainen on sitä kuvannut. Jouluun sekä sen odotukseen kuuluu niin maallisia kuin kirkollisia aineksia. Tässä blogitekstissä keskitytään pikkujoulunvieton maallisiin iloihin. Joulu aikaistuu vuosi vuodelta? Pikkujoulu vakiintui terminä 1900-luvun alussa, ja sitä on Suomessa…
”Huh huh hyvvää kallaa”- aikamatka inarinsaamelaiseen kulttuuriin
Saamelainen ruokakulttuuri perustuu pohjoisen luonnosta ja eläimistä saataviin raaka-aineisiin. Luonto tarjoaa eri vuodenaikoina eri raaka-aineita. Poro, kala ja marjat eri muodoissaan ovat pohjoisen keittiön perusta. Porosta saadaan monenlaisia ruokia ja yleisesti tunnetuin herkku lieneekin poronkäristys. Tuoreesta poron lihasta keitetty liha- ja selkäkeitto herauttaa veden kielelle ja keittääpä joku vielä koparakeitonkin. Poron verestä tehdään verimakkaroita sekä…
Pavun paluu
Omat ruokaperinteemme ovat meille tärkeitä ja ne koetaan säilyttämisen arvoiseksi. Niitä vaalitaan monin eri tavoin paikallisesti ja kansallisestikin aineettomana kulttuuriperintönä. Malleineen ja perinteineen ruokakulttuurimme ohjaa, miten valitsemme ruoka-aineita, miten turvaamme terveellisen ravinnon ja riittävän energiansaannin, mitä ruokia valmistamme ja miten ylipäätään järjestämme ruokailumme. Ruokakulttuuri on usein suhteellisen hitaasti muuttuvaa, mutta käytänteiden tasolla silti jatkuvassa muodonmuutoksessa….
Loppukesän punainen herkku
Hämyinen kesäilta, lyhdyin valaistu pihamaa sekä ulos kannetuilla pöydillä kohoavat punaiset keot kutsuvat luokseen iloisia juhlijoita laulamaan ja nauttimaan yhdestä vuoden odotetuimmasta kausiherkusta. Rapujuhlat ovat vakiintuneet suomalaiseen juhlakulttuuriin vähitellen 1800-luvun lopulta lähtien eivätkä ne vieläkään ole kaiken kansan kesäperinne. Silti he, jotka rapujuhlia vuotuisesti viettävät, suhtautuvat saksikätisiin herkkuihin intohimolla. Rapujuhlaperinne onkin täynnä ohjeita, sääntöjä ja…
Kolmostuoppi – katoavaa perinnettä?
Kun englantilaisen pubin hanoissa tarjolla on bitteriä, lageria ja stoutia, on suomalaisissa hanoissa perinteisesti “kolmosta” ja “nelosta”. Oluttyypit on pohjoismaiseen tapaan määritellyt alkoholilainsäädäntö. Keskiolut, keskiketterä, kepardi, mökäöljy. Suomalaisella juomainstituutiolla on monta nimeä, eikä ihme. Vuoden 1969 keskiolutlaki toi keskioluen kuppiloihin ja maitokauppoihin ympäri Suomen. Alkoholipoliittisesti määritelty juomatyyppi on saanut ympärilleen oman ravintolatyypin, lukuisia lempinimiä ja…
Mukaan, kiitos! Take-awayn yllättävän pitkä historia
📃 🎧 Olemme tottuneita hakemaan ruokaa mukaan pizzerioista, etnisistä ravintoloista sekä pikaruokaloista. Uudehkot ruuankuljetuspalvelut tuovat kotiin ruokaa lähes mistä tahansa ravintolasta. Take-away-ruokaa on kuitenkin kaupungeissa syöty vähintään jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Silloin puhuttiin ruuan hakemisesta porttöörillä. Mikä ihmeen porttööri? Porttööri oli ruuankannin (ruotsiksi matportör), jossa oli kolmesta neljään päällekkäin pinottua pyöreää, syvää astiaa. Erilliset annokset…
Kouluruokana tänään: köyhäinkeittoa ja ilmiöoppimista
📃 🎧 Kouluissa tarjotaan Suomessa päivittäin lämmin, riittävä, monipuolinen ja ravitseva ruoka kaikille lapsille. Ilman erillismaksua ja riippumatta siitä, millainen tulotaso lapsen perheellä on. Suomalainen kouluruokailu täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja siihen sisältyy monen tasoisia kerrostumia. Pureudutaan hieman syvemmälle. Ruoka ei ole itsestäänselvyys Koulun ja kouluruokailun juuret johtavat kahden sadan vuoden taakse, jolloin aikuistenkin…
Pöytä koreaksi kekrin kunniaksi
📃 🎧 Kaipaatko piristystä syksyn pimeyden keskelle? Mitä jos järjestäisit kunnon bileet! Suomalaisesta juhlaperinteestä löytyy ikivanha, mutta mainio syy juhlia – kekri. Kekrin kunniaksi voit hyvillä mielin laittaa pöydän koreaksi, herkutella hyvällä ruoalla ja juomalla ja tarjota kestitystä myös muille. Kekri voi kuitenkin kuulostaa vähän vieraalta – millainen juhla se oikein on? Sato on valmis…
Ihana, kamala silakka
Pienellä silakalla on ollut roolinsa niin Hansaliiton menestyksessä kuin suomalaisten kulinaristien keittokirjoissa. Se on Suomen taloudellisesti tärkein saaliskala, joka on ollut rakastettu raaka-aine jo yli tuhat vuotta.
Suomi syö ja juo 