Ihana, kamala silakka

Pienellä silakalla on ollut roolinsa niin Hansaliiton menestyksessä kuin suomalaisten kulinaristien keittokirjoissa. Se on Suomen taloudellisesti tärkein saaliskala, joka on ollut rakastettu raaka-aine jo yli tuhat vuotta.

Mustikkapiirakan historia

Mustikkapiirakka selvisi ainoana jälkiruokana Kansallisruoka -äänestyksen kahdentoista finalistin joukkoon. Marjasesongin kuningatar tuntuu itsestään selvältä valinnalta arjen herkuksi ja juhlapöytään, mutta sen syntyperä on mysteeri – mikä on mustikkapiirakan historia? Metsän tervanmusta aarre Vielä ennen 1800-lukua mustikka hävisi suosiossa puolukalle. Puolukkaa säilöttiin talven varalle, mutta mustikkaa vain harvoin. Tummiin marjoihin liittyi myös taikauskoa. Uskottiin esimerkiksi, että…

Karjalanpiirakoiden historia

Karjalanpiirakka on yksi suomalaisen ruoan ikoneista. Sillä on oma emoji, ja se on saanut Aito perinteinen tuote -suojauksen vuonna 2003. Teollisesti valmistettu riisipiirakka ei täytä nimisuojan vaatimuksia, mutta todistaa suomalaisesta rakkaudesta legendaariseen evääseen. Oikea soikea piirakka Millainen sitten on aito karjalanpiirakka? Lyhyen määritelmän mukaan se on erityisesti Pohjois- ja Laatokan Karjalassa valmistettu avonainen soikea uunipiirakka. Aito periteinen tuote -suojauksen…

Vappu ja sitruuna ovat historiallinen pari

“Ei Vappu ole köyhän ystävä.” Vakka-Suomi Vapun historia on värikäs. Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan Suomessa on juhlittu toukokuun ensimmäisenä päivänä jo keskiajalla, jolloin juhlittiin abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen kunniaksi. Abbedissa oli anglosaksien pyhän kuningas Richardin tytär, joka levitti kristinuskoa pohjoiseen. Suomalaisia kirkollisia vappuperinteitä ovat Vilkunan mukaan monenmoiset työkiellot, jotka liittyivät esimerkiksi kalastamiseen ja kylvöön…

Mämmi on yhteistä ruokaperinnettä

Maltaat, ruisjauhot ja vesi – niistä syntyy jälkiruoka, josta jokaisella suomalaisella on mielipide. Katolisen ajan paastoruoasta on tullut pääsiäisaterian kruunu, joka verhoillaan maitoon tai kermaan. Moderni mämmi muuntautuu trendiresepteissä esimerkiksi muffinsseihin ja pitsaan, tai tarjoillaan makeiden jälkiruokaviinien kanssa. Katolisen ajan perintöä Suomessa mämmiä syötiin alkujaan lounaassa; Ala-Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Mämmi liittyi katoliseen ruokaperinteeseen…

Hernekeitto lepyttää vainajatkin  

Missä suomalaiset kokoontuvat yhteen, höyryää hyvin todennäköisesti myös soppatykki täynnä hernekeittoa. Arkinen herne on ollut näppärä tapa täyttää vatsat, mutta myös keino lepyttää äkäiset vainajat. Lähi-idästä suomalaiseen maaperään Herne on alkujaan kotoisin Lähi-idästä, missä sitä on saatettu syödä jopa jo 7500 ea. Suomen maaperän pehkuissa kasvatettiin herneitä tiettävästi jo esihistoriallisella ajalla. Varhaisimpia kirjallisia mainintoja herneestä…

Pizzan pieni historia

  Ensimmäiset pizzeriat avasivat ovensa Suomessa 1960-luvulla, mutta sen historia alkaa jo 1700-luvun Napolista. Pizza on vakiinnuttanut paikkansa myös osana suomalaista ruokakulttuuria. Napolin salaisuus Pizzan historia alkaa jo 1700-luvulta. Napoli oli vilkas ja menestyvä kaupunki, jossa suuri työskentelevien köyhien joukko asui tiheästi lähellä lahden rantoja. He tarvitsivat halpaa ruokaa, jota voisi syödä nopeasti – pizza…

Joulupöydän perinteitä

Keski-kesä ja keski-talvi ovat olleet jo ennen kristinuskon saapumista suomalaisen vuoden kaksi napaa, joita oli syytä juhlistaa. Siitä kertoo vanha joululaulu, mutta myös monet jouluun liittyvät hedelmällisyyden, karjan ja viljasadon parantamiseen tähtäävät tavat. Kun maa jäätyi, siirtyi talonpoikaisen talon väki sisätöihin. Peltoaskareet vaihtuivat kaikenlaisiksi käsitöiksi. Talviaikaan kuuluivat myös henkiset ponnistelut, olihan hiljainen vuodenaika sopiva hetki…

Miksi jouluna syödään kinkkua?

Joulupöydän kuningas on edelleen kiistatta monissa huusholleissa kinkku, mutta miksi se on saanut tuon kunniapaikan? Kinkku näyttää yleistyneen varakkaammissakin perheissä joulupöydän kruununa vasta 1800-luvun puolivälissä. Sianliha sen sijaan on ollut jouluaterian osa jo paljon kauemmin. Kinkku oli vielä 1800-luvullakin ylellistä ja kallista, ja vasta vuosisatojen vaihteen nousu elintasossa sai sen suosion kasvuun. Muissa maissa kinkkua…

Joulupuuron pieni historiikki

  Moni aloittaa tänäkin jouluna aamunsa riisipuurolla, johon saatetaan vieläkin piilottaa manteli tai muutama. Oletko koskaan miettinyt, miksi jouluaamuna syödään nimenomaan riisipuuroa? Aikanaan, kun ruokapöydän antimet olivat vähäisemmät kuin nykyään, olivat jauhoruuat tärkeitä juhlaruokia tavallisten talonpoikien pöydissä. Puuroa syötiin kyllä arkenakin, mutta pyhänä siitä saatettiin tehdä erityisen hienoa esimerkiksi keittämällä se maitoon. Ennen riisin yleistymistä…

Piparien historiaa ja ”Ruskee piparkakkulaatikko” vuodelta 1904

Piparkakkujen edeltäjä hunajakakku tunnettiin jo muinaisessa Antiikin Kreikassa. Eurooppaan levittyään hunajakakun resepti muuttui mausteiseksi, ja lopulta hunaja korvautui siirapilla. Kristillinen perinne liitti piparkakkuun hengellistä symboliikkaa, sillä piparkakku nähtiin vertauskuvallisesti Kristuksen elämän leipänä. Nykyään piparit liitetään ensisijaisesti joulun herkkuihin, mutta aikaisemmin niitä leivottiin ja syötiin myös muina juhlapäivinä. Piparit tulivat meille todennäköisesti jo keskiajan lopulla, ja…

Suomalainen ruokakulttuuri, muutakin kuin ruskeakastiketta – mutta sitäkin! (Osa 2.)

Palataan vielä hetkeksi käsitteeseen “keittäminen”. Tarkastelit keittämistä väitöskirjassasi kehollisena, fyysisenä tekemisenä, johon liittyy monenlaisia aistihavaintoja ja niiden hyödyntämistä. Sellaisia kehollisia asioita, joita ei voi kirjoittaa resepteihin. Ei, reseptin varassahan ei voi elää. Se on kalpea ilmaisu todellisuudesta, jos näin voi sanoa. Meillä ei ole kieltä siihen, tai riittävän tarkkoja ilmaisuvälineitä joilla voisi toistaa riittäväsn tarkasti…