Joulupuuron pieni historiikki

  Moni aloittaa tänäkin jouluna aamunsa riisipuurolla, johon saatetaan vieläkin piilottaa manteli tai muutama. Oletko koskaan miettinyt, miksi jouluaamuna syödään nimenomaan riisipuuroa? Aikanaan, kun ruokapöydän antimet olivat vähäisemmät kuin nykyään, olivat jauhoruuat tärkeitä juhlaruokia tavallisten talonpoikien pöydissä. Puuroa syötiin kyllä arkenakin, mutta pyhänä siitä saatettiin tehdä erityisen hienoa esimerkiksi keittämällä se maitoon. Ennen riisin yleistymistä…

Piparien historiaa ja ”Ruskee piparkakkulaatikko” vuodelta 1904

Piparkakkujen edeltäjä hunajakakku tunnettiin jo muinaisessa Antiikin Kreikassa. Eurooppaan levittyään hunajakakun resepti muuttui mausteiseksi, ja lopulta hunaja korvautui siirapilla. Kristillinen perinne liitti piparkakkuun hengellistä symboliikkaa, sillä piparkakku nähtiin vertauskuvallisesti Kristuksen elämän leipänä. Nykyään piparit liitetään ensisijaisesti joulun herkkuihin, mutta aikaisemmin niitä leivottiin ja syötiin myös muina juhlapäivinä. Piparit tulivat meille todennäköisesti jo keskiajan lopulla, ja…

Suomalainen ruokakulttuuri, muutakin kuin ruskeakastiketta – mutta sitäkin! (Osa 2.)

Palataan vielä hetkeksi käsitteeseen “keittäminen”. Tarkastelit keittämistä väitöskirjassasi kehollisena, fyysisenä tekemisenä, johon liittyy monenlaisia aistihavaintoja ja niiden hyödyntämistä. Sellaisia kehollisia asioita, joita ei voi kirjoittaa resepteihin. Ei, reseptin varassahan ei voi elää. Se on kalpea ilmaisu todellisuudesta, jos näin voi sanoa. Meillä ei ole kieltä siihen, tai riittävän tarkkoja ilmaisuvälineitä joilla voisi toistaa riittäväsn tarkasti…

Suomalainen ruokakulttuuri, muutakin kuin ruskeakastiketta – mutta sitäkin! (osa 1.)

Suomalainen ruokakulttuuri on hämmästyttävän kiistelty aihe. Äärimmäisin kanta on, ettei sellaista edes ole olemassa. Tämän hankkeen edustajana on röyhistettävä rintaansa suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin puolesta – meillä ehdottomasti on molempia! Ihmiset, jotka epäilevät suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin olemassaoloa ehkä käsittävät termin kulttuuri hieman toisella tapaa. Totta onkin, että sille on olemassa useita sävyltään hieman poikkeavia…

Pula-aikana ruokahävikki oli häviöllä

Vuonna 2015 vietimme Hävikkiviikkoa pula-ajan teemalla. Teemaan liittyen julkaisimme Facebook-sivuillamme aitoja ja alkuperäisiä pula-ajan keittokirjoista poimittuja reseptejä. Reseptit voivat kertoa yllättävän paljon ajastaan. Pula-ajan keittokirjoissa on runsaasti keittoreseptejä, ja käytetyissä raaka-aineissa kasvisten rooli korostuu. Pulasta kertoo myös mausteiden vähyys. Sellaisenaan nämä ruokaohjeet ovat epäilemättä terveellisiä ja säästäväisiä, mutta nykysuomalaisen makuun kenties hieman mauttomia. Onneksi laajamittaisen…

Miten ravintoloissa selvittiin ennen jääkaappeja?

Satokauden päättyminen nimittäin tiesi kotikeittiöissä kiireistä aikaa. Juurekset, sienet, marjat ja liha täytyi panna visusti talteen pitkän talven varalle niin maalla kuin kaupungissa. Kotona työtä riitti jo, vaikka syöjiä oli vain pöytäkunnallinen, mutta miten satoja asiakkaita ruokkivat ruokaravintolat selvisivät talven yli ilman jääkaappeja ja pakastimia? Tässä tekstissä haluamme valottaa teille ravintoloiden kellarinovia. Apunamme kokoelmineen on…

Satokauden ruokaa, erikoisen yhteistyön tulos

Tämä on esimerkki odottamattomasta yhteistyöstä. Elokuussa 2016 julkaistaan Satokauden ruokaa -kirja, jonka kanteen kirjailijoiksi merkitään Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula ja Suomi syö ja juo -hanketta luotsaava projektitutkija Susanna Haavisto. Taustalla on koko joukko hienoja suomalaisia museoita. Tässä blogitekstissä halusimme kertoa, mistä tämä erikoinen yhteistyö sai alkunsa. Twitterissä @suomisyojajuo -tilin viesteistä näkee, että yhteistyömme ideointi alkoi…

Historiallisia härkäpapureseptejä

Härkäpapu on ensimmäinen Suomessa viljelty papulajike. Nyt se on tekemässä rytinällä paluun ruokapöytiin, eikä suotta – härkäpapu on mm. erinomainen kasviproteiinin lähde. Kiitos härkäpavun pitkän historian kotimaan kasvitarhoissa, löytyy historian keittokirjoista monenlaisia papureseptejä. Aina niissä ei eritellä mitä paputyyppiä tulee käyttää – tämä johtunee siitä, että on käytetty, mitä on sattunut olemaan kulloinkin tarjolla. Toinen…

Pez-pastillien savuinen syntyperä paljastuu museossa!

Moni meistä muistaa lapsuudestaan niskojaan nakkelevat karkkiannostelijat, mutta kuinka moni tuntee niiden tarinan? Lelumuseon johtaja Johanna Rassi paljasti meille muutaman mehukkaan tiedonjyvän museossa 15.3. auenneesta PEZhibition! makeita muistoja -pienoisnäyttelystä. Pikkuisten Pez -karkkien historia alkaa jo vuodesta 1927. Itävaltalainen Eduard Haas III kehitti piparmintunmakuiset makeiset tupakoitsijoiden hengenraikastimiksi. Wieniläiseen yläluokkaan kuulunut Haas vastusti tupakointia. Nimensä pastillit saivat…

Glögin historiaa

Mausteisena hehkuva juoma tuo välittömästi joulun tunnelman. Glögi saapui meille Ruotsin kautta 1900-luvun alkuvuosina. Ensimmäisenä se levisi länsirannikolle, missä sitä valmistettiin ruotsinkielisten perheiden kodeissa. Erään tarinan mukaan glögi tuli Suomeen erään diplomaatin rouvan tuliaisina, hän oli nimittäin ihastunut siihen kovin ollessaan Tukholmassa. Suomen kielen sana glögi on myös tullut ruotsin kielen sanasta glögg, joka taas…