Joulutorttu kuuluu monen jouluun. Torttuja syödään sekä jälkiruokana että kahvipöydässä. Niihin liittyy monenlaisia mieltymyksiä, joista myös kiistellään. Osa herkuttelee valmiilla ostoleivonnaisilla. Toisille on tärkeää leipoa tortut itse valmistaikinasta tai tehdä taikinakin itse. Myös joulutorttujen muoto ja täytteet vaihtelevat. Joillekin puoliympyrä on se ainoa oikea muoto. Toisten mielestä tortun kuuluu ehdottomasti olla tähden tai puolikuun muotoinen….
Avainsana: joulu
Kaamoksen karnevaali, pikkujoulu
Joulun etukäteisjuhlia tunnetaan myös muualla, mutta erityisesti Suomessa pikkujoulusta on tullut nykyään jopa useamman kuukauden kestävä ajanjakso. Kaamoksen karnevaali, kuten kansatieteilijä Sirpa Karjalainen on sitä kuvannut. Jouluun sekä sen odotukseen kuuluu niin maallisia kuin kirkollisia aineksia. Tässä blogitekstissä keskitytään pikkujoulunvieton maallisiin iloihin. Joulu aikaistuu vuosi vuodelta? Pikkujoulu vakiintui terminä 1900-luvun alussa, ja sitä on Suomessa…
Olut on joulun juoma!
Olut on suomalaisten suosikkijuoma, niin arjessa kuin juhlassa. Joulu taas on yksi suurimmista juhlistamme, jonka perinteet juontavat kauas pakanalliseen aikaan, ja jo sieltä asti olut on ollut juhlan yksinoikeutettu juomakuningas. Jouluoluen pitkät perinteet Kaikissa Pohjoismaissa jouluoluen juonti on hyvin vanha perinne. Jouluoluen panemiseen ja nauttimiseen liittyi monenlaisia loitsuja ja taikoja. Usein sanottiin, että joulua ei…
Joulupöydän perinteitä
Keski-kesä ja keski-talvi ovat olleet jo ennen kristinuskon saapumista suomalaisen vuoden kaksi napaa, joita oli syytä juhlistaa. Siitä kertoo vanha joululaulu, mutta myös monet jouluun liittyvät hedelmällisyyden, karjan ja viljasadon parantamiseen tähtäävät tavat. Kun maa jäätyi, siirtyi talonpoikaisen talon väki sisätöihin. Peltoaskareet vaihtuivat kaikenlaisiksi käsitöiksi. Talviaikaan kuuluivat myös henkiset ponnistelut, olihan hiljainen vuodenaika sopiva hetki…
Miksi jouluna syödään kinkkua?
Joulupöydän kuningas on edelleen kiistatta monissa huusholleissa kinkku, mutta miksi se on saanut tuon kunniapaikan? Kinkku näyttää yleistyneen varakkaammissakin perheissä joulupöydän kruununa vasta 1800-luvun puolivälissä. Sianliha sen sijaan on ollut jouluaterian osa jo paljon kauemmin. Kinkku oli vielä 1800-luvullakin ylellistä ja kallista, ja vasta vuosisatojen vaihteen nousu elintasossa sai sen suosion kasvuun. Muissa maissa kinkkua…
Joululeivän historiaa
Tulisiko joulu ilman keittiöstä leviävää leivonnaisten tuoksua? Leipominen on kuulunut vuoden vaihteen pimeään aikaan jo ennen kristinuskon saapumista. Joulun myötä vanhat merkitykset ovat muuntuneet uusiksi perinteiksi. Leivällä, erityisesti ruisleivällä, on ollut suomalaisessa ruokaperinteessä tärkeä rooli. Sitä syötiin lähes joka aterialla, ja myös puutteen keskellä sitä pyrittiin leipomaan käyttämällä korvikkeita, kuten pettua. Leivällä oli kunniapaikkansa joulun…
Joulupuuron pieni historiikki
Moni aloittaa tänäkin jouluna aamunsa riisipuurolla, johon saatetaan vieläkin piilottaa manteli tai muutama. Oletko koskaan miettinyt, miksi jouluaamuna syödään nimenomaan riisipuuroa? Aikanaan, kun ruokapöydän antimet olivat vähäisemmät kuin nykyään, olivat jauhoruuat tärkeitä juhlaruokia tavallisten talonpoikien pöydissä. Puuroa syötiin kyllä arkenakin, mutta pyhänä siitä saatettiin tehdä erityisen hienoa esimerkiksi keittämällä se maitoon. Ennen riisin yleistymistä…
Piparien historiaa ja ”Ruskee piparkakkulaatikko” vuodelta 1904
Piparkakkujen edeltäjä hunajakakku tunnettiin jo muinaisessa Antiikin Kreikassa. Eurooppaan levittyään hunajakakun resepti muuttui mausteiseksi, ja lopulta hunaja korvautui siirapilla. Kristillinen perinne liitti piparkakkuun hengellistä symboliikkaa, sillä piparkakku nähtiin vertauskuvallisesti Kristuksen elämän leipänä. Nykyään piparit liitetään ensisijaisesti joulun herkkuihin, mutta aikaisemmin niitä leivottiin ja syötiin myös muina juhlapäivinä. Piparit tulivat meille todennäköisesti jo keskiajan lopulla, ja…
Glögin historiaa
Mausteisena hehkuva juoma tuo välittömästi joulun tunnelman. Glögi saapui meille Ruotsin kautta 1900-luvun alkuvuosina. Ensimmäisenä se levisi länsirannikolle, missä sitä valmistettiin ruotsinkielisten perheiden kodeissa. Erään tarinan mukaan glögi tuli Suomeen erään diplomaatin rouvan tuliaisina, hän oli nimittäin ihastunut siihen kovin ollessaan Tukholmassa. Suomen kielen sana glögi on myös tullut ruotsin kielen sanasta glögg, joka taas…
Suomi syö ja juo 