Karjalanpaisti on erinomainen ikkuna suomalaiseen ruokahistoriaan monessa mielessä. Siinä tiivistyy sota-aika, sekä maatalouteen kietoutunut elämäntapa. Yksinkertaisuuden ylistys, karjalanpaisti pitää pintansa edelleen. Sen suosiosta kertoo myös sijoitus kansallisruokafinaalin kärkikastiin. Uunin paikka Suomalaisen ruokaperinteen suurin ero löytyi pitkään siitä, minkälainen uuni talossa oli. Lännessä ruoanlaittoon käytettiin erillistä leivinuunia, jota ei tavallisesti käytetty kodin lämmittämiseen. Idässä taas yksi…
Avainsana: liha
Joulupöydän perinteitä
Keski-kesä ja keski-talvi ovat olleet jo ennen kristinuskon saapumista suomalaisen vuoden kaksi napaa, joita oli syytä juhlistaa. Siitä kertoo vanha joululaulu, mutta myös monet jouluun liittyvät hedelmällisyyden, karjan ja viljasadon parantamiseen tähtäävät tavat. Kun maa jäätyi, siirtyi talonpoikaisen talon väki sisätöihin. Peltoaskareet vaihtuivat kaikenlaisiksi käsitöiksi. Talviaikaan kuuluivat myös henkiset ponnistelut, olihan hiljainen vuodenaika sopiva hetki…
Miksi jouluna syödään kinkkua?
Joulupöydän kuningas on edelleen kiistatta monissa huusholleissa kinkku, mutta miksi se on saanut tuon kunniapaikan? Kinkku näyttää yleistyneen varakkaammissakin perheissä joulupöydän kruununa vasta 1800-luvun puolivälissä. Sianliha sen sijaan on ollut jouluaterian osa jo paljon kauemmin. Kinkku oli vielä 1800-luvullakin ylellistä ja kallista, ja vasta vuosisatojen vaihteen nousu elintasossa sai sen suosion kasvuun. Muissa maissa kinkkua…
Historiallisia härkäpapureseptejä
Härkäpapu on ensimmäinen Suomessa viljelty papulajike. Nyt se on tekemässä rytinällä paluun ruokapöytiin, eikä suotta – härkäpapu on mm. erinomainen kasviproteiinin lähde. Kiitos härkäpavun pitkän historian kotimaan kasvitarhoissa, löytyy historian keittokirjoista monenlaisia papureseptejä. Aina niissä ei eritellä mitä paputyyppiä tulee käyttää – tämä johtunee siitä, että on käytetty, mitä on sattunut olemaan kulloinkin tarjolla. Toinen…
Mikko päättää sadonkorjuun
Minä päivänä metsä on kuurassa lokakuussa, sinä päivänä tuokokuussa vihoittaa lehti. Tohmajärveläinen sananlasku Lokakuussa muinainen suomalaisten maatilojen väki siirtyi ulkotöistä pirtin puolelle. Alkoi puhdetöiden aika, johon kuului esimerkiksi puuvillan ja villan työstäminen ensin langaksi, sitten kankaaksi ja lopulta vaatteiksi. Ruokavuoden kannalta nyt ajankohtaista oli korjatun sadon ahkera ja huolellinen säilöminen. Katseet kääntyivät myös metsämaille, kun…
Suomi syö ja juo 