Karjalanpiirakoiden historia

Karjalanpiirakka on yksi suomalaisen ruoan ikoneista. Sillä on oma emoji, ja se on saanut Aito perinteinen tuote -suojauksen vuonna 2003. Teollisesti valmistettu riisipiirakka ei täytä nimisuojan vaatimuksia, mutta todistaa suomalaisesta rakkaudesta legendaariseen evääseen. Oikea soikea piirakka Millainen sitten on aito karjalanpiirakka? Lyhyen määritelmän mukaan se on erityisesti Pohjois- ja Laatokan Karjalassa valmistettu avonainen soikea uunipiirakka. Aito periteinen tuote -suojauksen…

Viilin historia

Oletko koskaan ajatellut, että lehmän maito on sesonkituote? Nykyään tuttu tölkki odottaa jääkaapissa aamusta toiseen, mutta tuoretta maitoa juhlittiin vielä 1800-luvulla kuin uusia perunoita nykyään. Maidon sesonkiluonne liittyi karjatalouden vuodenkiertoon ennen 1900-luvun alussa tapahtuneita maatalouden kehitysaskelia. Niitä ennen lehmät menivät umpeen talvella; niiltä ei herunut maitoa. Vasikoita syntyi tavallisesti kerran vuodessa, keväisin. Silloin saatiin taas…

Mämmi on yhteistä ruokaperinnettä

Maltaat, ruisjauhot ja vesi – niistä syntyy jälkiruoka, josta jokaisella suomalaisella on mielipide. Katolisen ajan paastoruoasta on tullut pääsiäisaterian kruunu, joka verhoillaan maitoon tai kermaan. Moderni mämmi muuntautuu trendiresepteissä esimerkiksi muffinsseihin ja pitsaan, tai tarjoillaan makeiden jälkiruokaviinien kanssa. Katolisen ajan perintöä Suomessa mämmiä syötiin alkujaan lounaassa; Ala-Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Mämmi liittyi katoliseen ruokaperinteeseen…

Vuodenvaihde vaihtoi paikkaa

Kristinusko toi mukanaan Suomeen uuden ajanlaskun. Maataloudesta eläneet suomalaiset noudattelivat pitkään satovuoden kiertoa, joka määritti myös vuodenvaihteen ajankohdan. Vasta 1500-luvun lopulla tilivuoden alku siirrettiin virallisesti tammikuulle – vanhat satovuoden kiertoon liittyvät tavat elävät osittain edelleen. Jakoaikana sai levätä Vanhassa kansanperinteessä vuodenkierron määräsi satovuosi. Vuosi päättyi, kun sato oli saatu korjattua. Sadonkorjuun jälkeen alkavaa vuodenvaihteen aikaa kutsuttiin jakoajaksi….

Joulupöydän perinteitä

Keski-kesä ja keski-talvi ovat olleet jo ennen kristinuskon saapumista suomalaisen vuoden kaksi napaa, joita oli syytä juhlistaa. Siitä kertoo vanha joululaulu, mutta myös monet jouluun liittyvät hedelmällisyyden, karjan ja viljasadon parantamiseen tähtäävät tavat. Kun maa jäätyi, siirtyi talonpoikaisen talon väki sisätöihin. Peltoaskareet vaihtuivat kaikenlaisiksi käsitöiksi. Talviaikaan kuuluivat myös henkiset ponnistelut, olihan hiljainen vuodenaika sopiva hetki…

Miksi jouluna syödään kinkkua?

Joulupöydän kuningas on edelleen kiistatta monissa huusholleissa kinkku, mutta miksi se on saanut tuon kunniapaikan? Kinkku näyttää yleistyneen varakkaammissakin perheissä joulupöydän kruununa vasta 1800-luvun puolivälissä. Sianliha sen sijaan on ollut jouluaterian osa jo paljon kauemmin. Kinkku oli vielä 1800-luvullakin ylellistä ja kallista, ja vasta vuosisatojen vaihteen nousu elintasossa sai sen suosion kasvuun. Muissa maissa kinkkua…

Joululeivän historiaa

Tulisiko joulu ilman keittiöstä leviävää leivonnaisten tuoksua? Leipominen on kuulunut vuoden vaihteen pimeään aikaan jo ennen kristinuskon saapumista. Joulun myötä vanhat merkitykset ovat muuntuneet uusiksi perinteiksi. Leivällä, erityisesti ruisleivällä, on ollut suomalaisessa ruokaperinteessä tärkeä rooli. Sitä syötiin lähes joka aterialla, ja myös puutteen keskellä sitä pyrittiin leipomaan käyttämällä korvikkeita, kuten pettua. Leivällä oli kunniapaikkansa joulun…

Joulupuuron pieni historiikki

  Moni aloittaa tänäkin jouluna aamunsa riisipuurolla, johon saatetaan vieläkin piilottaa manteli tai muutama. Oletko koskaan miettinyt, miksi jouluaamuna syödään nimenomaan riisipuuroa? Aikanaan, kun ruokapöydän antimet olivat vähäisemmät kuin nykyään, olivat jauhoruuat tärkeitä juhlaruokia tavallisten talonpoikien pöydissä. Puuroa syötiin kyllä arkenakin, mutta pyhänä siitä saatettiin tehdä erityisen hienoa esimerkiksi keittämällä se maitoon. Ennen riisin yleistymistä…

Hörpyn verran sahdin historiaa

Pienpanimot kasvattavat suosiotaan kiihtyvällä tahdilla. Erilaisia oluttyyppejä löytyy myös historian kirjoista koko joukko.  Tuon joukon takariveiltä uuteen suosioon on nousemassa perinteinen sahti. Tässä siis uusille ja vanhoille ystäville pieni hörppy sahdin historiaa! Oluella on ollut roolinsa suomalaisessa arjessa ja juhlassa. Laimeampana sitä on tarjoiltu ruokapöydissä ja talkoojuomana, ja vahvempi olut kuului juhlaan. Hautajaisolutta pidettiin jopa niin…