Fredrika Runebergin persialainen kastike

Allekirjoittanut pitää kovasti Runebergin tortuista, mutta tänään haluan puhua jostakin muusta. Puhutaan Fredrikasta, ja Fredrikan keittokirjasta, ja ennen kaikkea valmistetaan kastike, joka on suoraan kansallisrunoilijamme pöydästä. Kokki, emäntä, vaimo, kirjailija Fredrika Runeberg (1807­-1879) on ristiriitainen hahmo. Naisasianainen, joka vietti suurimman osan elämästään kodin hengettärenä. Runoilija, joka poltti omia teoksiaan. Kirjailija, jonka ainoa tässä blogissa käsiteltävä…

Kun suomalainen sushin löysi

Sushi lienee japanilaisen ruokakulttuurin tunnetuin herkku. Sen alkujuuret kuitenkin ovat Koillis-Aasian vuoristokylien tavassa säilöä kalaa fermontoituneeseen riisiin. Japanilaisen sushin tunnusomaiset piirteet ovat etikoitu tahmainen riisi, tuore kala ja äyriäiset sekä merilevä. Osoitus sushin muuntautumiskykyisestä perinteestä on muun muassa 1970-luvulla yhdysvaltalaiseen makuun kehitelty california roll. Hotelli Torni on edelläkävijä Suomalaiset ravintolat tarjoilivat pitkään pelkästään länsimaalaista ruokaa….

Kaamoksen karnevaali, pikkujoulu

Joulun etukäteisjuhlia tunnetaan myös muualla, mutta erityisesti Suomessa pikkujoulusta on tullut nykyään jopa useamman kuukauden kestävä ajanjakso. Kaamoksen karnevaali, kuten kansatieteilijä Sirpa Karjalainen on sitä kuvannut. Jouluun sekä sen odotukseen kuuluu niin maallisia kuin kirkollisia aineksia. Tässä blogitekstissä keskitytään pikkujoulunvieton maallisiin iloihin. Joulu aikaistuu vuosi vuodelta? Pikkujoulu vakiintui terminä 1900-luvun alussa, ja sitä on Suomessa…

NAKIT JA RANSKALAISET – mitä lapset syövät ravintolassa?

Matkailun ja ravintolassa käyntien lisääntyessä myös lapsia on haluttu ottaa mukaan. Keskustelu lasten ravintolakäynnistä nousee esille säännöllisin väliajoin. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista löytyy lastenlistoja 1960-luvulta alkaen. Millaisiin paikkoihin lapset ovat olleet eri aikoina tervetulleita ja mitä heille on tarjottu? Suomessa ravintolat olivat pitkään ennen kaikkea anniskelupaikkoina. Ravintoloita oli vähän ja niissä kävivät erityisesti miehet. 1960-luvulta…

”Huh huh hyvvää kallaa”- aikamatka inarinsaamelaiseen kulttuuriin

Saamelainen ruokakulttuuri perustuu pohjoisen luonnosta ja eläimistä saataviin raaka-aineisiin. Luonto tarjoaa eri vuodenaikoina eri raaka-aineita. Poro, kala ja marjat eri muodoissaan ovat pohjoisen keittiön perusta. Porosta saadaan monenlaisia ruokia ja yleisesti tunnetuin herkku lieneekin poronkäristys. Tuoreesta poron lihasta keitetty liha- ja selkäkeitto herauttaa veden kielelle ja keittääpä joku vielä koparakeitonkin. Poron verestä tehdään verimakkaroita sekä…

Kouluruokana tänään: köyhäinkeittoa ja ilmiöoppimista

📃 🎧   Kouluissa tarjotaan Suomessa päivittäin lämmin, riittävä, monipuolinen ja ravitseva ruoka kaikille lapsille. Ilman erillismaksua ja riippumatta siitä, millainen tulotaso lapsen perheellä on. Suomalainen kouluruokailu täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja siihen sisältyy monen tasoisia kerrostumia. Pureudutaan hieman syvemmälle. Ruoka ei ole itsestäänselvyys Koulun ja kouluruokailun juuret johtavat kahden sadan vuoden taakse, jolloin aikuistenkin…

Karjalanpaisti

Karjalanpaisti on erinomainen ikkuna suomalaiseen ruokahistoriaan monessa mielessä. Siinä tiivistyy sota-aika, sekä maatalouteen kietoutunut elämäntapa. Yksinkertaisuuden ylistys, karjalanpaisti pitää pintansa edelleen. Sen suosiosta kertoo myös sijoitus kansallisruokafinaalin kärkikastiin. Uunin paikka Suomalaisen ruokaperinteen suurin ero löytyi pitkään siitä, minkälainen uuni talossa oli. Lännessä ruoanlaittoon käytettiin erillistä leivinuunia, jota ei tavallisesti käytetty kodin lämmittämiseen. Idässä taas yksi…

Ihana, kamala silakka

Pienellä silakalla on ollut roolinsa niin Hansaliiton menestyksessä kuin suomalaisten kulinaristien keittokirjoissa. Se on Suomen taloudellisesti tärkein saaliskala, joka on ollut rakastettu raaka-aine jo yli tuhat vuotta.

Mustikkapiirakan historia

Mustikkapiirakka selvisi ainoana jälkiruokana Kansallisruoka -äänestyksen kahdentoista finalistin joukkoon. Marjasesongin kuningatar tuntuu itsestään selvältä valinnalta arjen herkuksi ja juhlapöytään, mutta sen syntyperä on mysteeri – mikä on mustikkapiirakan historia? Metsän tervanmusta aarre Vielä ennen 1800-lukua mustikka hävisi suosiossa puolukalle. Puolukkaa säilöttiin talven varalle, mutta mustikkaa vain harvoin. Tummiin marjoihin liittyi myös taikauskoa. Uskottiin esimerkiksi, että…

Karjalanpiirakoiden historia

Karjalanpiirakka on yksi suomalaisen ruoan ikoneista. Sillä on oma emoji, ja se on saanut Aito perinteinen tuote -suojauksen vuonna 2003. Teollisesti valmistettu riisipiirakka ei täytä nimisuojan vaatimuksia, mutta todistaa suomalaisesta rakkaudesta legendaariseen evääseen. Oikea soikea piirakka Millainen sitten on aito karjalanpiirakka? Lyhyen määritelmän mukaan se on erityisesti Pohjois- ja Laatokan Karjalassa valmistettu avonainen soikea uunipiirakka. Aito periteinen tuote -suojauksen…

Viilin historia

Oletko koskaan ajatellut, että lehmän maito on sesonkituote? Nykyään tuttu tölkki odottaa jääkaapissa aamusta toiseen, mutta tuoretta maitoa juhlittiin vielä 1800-luvulla kuin uusia perunoita nykyään. Maidon sesonkiluonne liittyi karjatalouden vuodenkiertoon ennen 1900-luvun alussa tapahtuneita maatalouden kehitysaskelia. Niitä ennen lehmät menivät umpeen talvella; niiltä ei herunut maitoa. Vasikoita syntyi tavallisesti kerran vuodessa, keväisin. Silloin saatiin taas…

Mämmi on yhteistä ruokaperinnettä

Maltaat, ruisjauhot ja vesi – niistä syntyy jälkiruoka, josta jokaisella suomalaisella on mielipide. Katolisen ajan paastoruoasta on tullut pääsiäisaterian kruunu, joka verhoillaan maitoon tai kermaan. Moderni mämmi muuntautuu trendiresepteissä esimerkiksi muffinsseihin ja pitsaan, tai tarjoillaan makeiden jälkiruokaviinien kanssa. Katolisen ajan perintöä Suomessa mämmiä syötiin alkujaan lounaassa; Ala-Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Hämeessä. Mämmi liittyi katoliseen ruokaperinteeseen…