Maiskuttelua, syviä huokauksia ja eroottisia makuja – Nautinto osana ruokakulttuuria

Ruokapöydän ilot kuuluvat niin köyhille kuin rikkaille, kaikille ikäluokille ja kaikille kansoille vuoden kaikkina päivinä, ne voidaan yhdistää kaikkiin muihin nautintoihin ja ne jäävät viimeisinä lohduttamaan näiden ehtyessä. Jean Anthelme Brillat-Savarin, Maun fysiologia. Ruokapöydän ilot, kielen päällä maistuva herkku sekä lasissa kuohuva nestemäinen onni. Ruoan nautinnollisuus on arkinen ilo ja tärkeä osa juhlaa, lupa rikkoa…

Loppukesän punainen herkku

Hämyinen kesäilta, lyhdyin valaistu pihamaa sekä ulos kannetuilla pöydillä kohoavat punaiset keot kutsuvat luokseen iloisia juhlijoita laulamaan ja nauttimaan yhdestä vuoden odotetuimmasta kausiherkusta. Rapujuhlat ovat vakiintuneet suomalaiseen juhlakulttuuriin vähitellen 1800-luvun lopulta lähtien eivätkä ne vieläkään ole kaiken kansan kesäperinne. Silti he, jotka rapujuhlia vuotuisesti viettävät, suhtautuvat saksikätisiin herkkuihin intohimolla. Rapujuhlaperinne onkin täynnä ohjeita, sääntöjä ja…

Arkiset, juhlavat, suolaiset, makeat – moneen taipuvat letut

Rasvassa räiskyvät ja rapeaksi paistuvat letut kuuluvat tavalla tai toisella lähes kaikkien suomalaisten ruokamuistoihin. Herkusta on monta eri versiota ja sille on monta nimeä, mutta yhteistä on lettuihin liittyvien muistojen lämpö ja nostalgia. Räiskäle, lätty, ohukainen – rakkaan ruoan monta nimeä Letuilla on ympäri Suomen monta eri nimitystä murrealueelta toiselle. Tämä kertoo niiden tärkeästä asemasta…

Suomen tie maitomaaksi

Suomea pidetään maitomaana. Maito on kuulunut itsestään selvästi ruokapöytäämme niin kotona, koulussa kuin työpaikkojen lounaspöydissäkin. Lievän päälle laitetaan voita ja juustoa.  Maito, juusto voi – kovan kunnon toi, oli kaikille tuttu mainoslause 1970- 1980 -luvulla, kun maitotuotteita mainostettiin  huippu-urheilijoidemme kasvoilla ja heidän urheilusaavutuksillaan. Lehmät kesäisellä laitumella ja maitolaiturit tien varressa puolestaan kuuluvat maaseudun nostalgiseen maisemakuvastoomme….

Mukaan, kiitos! Take-awayn yllättävän pitkä historia

📃 🎧   Olemme tottuneita hakemaan ruokaa mukaan pizzerioista, etnisistä ravintoloista sekä pikaruokaloista. Uudehkot ruuankuljetuspalvelut tuovat kotiin ruokaa lähes mistä tahansa ravintolasta. Take-away-ruokaa on kuitenkin kaupungeissa syöty vähintään jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Silloin puhuttiin ruuan hakemisesta porttöörillä. Mikä ihmeen porttööri? Porttööri oli ruuankannin (ruotsiksi matportör), jossa oli kolmesta neljään päällekkäin pinottua pyöreää, syvää astiaa. Erilliset annokset…

Sateenkaarivoileivistä hummuskakkuun – voileipäkakku ennen ja nyt

📃 🎧   ”Voileipäkakku on tullut taas muotiin.” Lause voisi olla lehdistä viime vuosilta, mutta onkin vuodelta 1976. Voileipäkakut tulevat epäsäännöllisen säännöllisesti uudestaan muotiin ja trendienkin välillä ne ovat perinteinen osa etenkin kevään ja kesän juhlatarjoiluja. Mutta milloin idea voileipäkakkuun oikeastaan syntyi ja millainen on sen historia Suomessa? 1940-luvulla ilmestyivät ensimmäiset reseptit Ruotsissa, mistä voileipäkakku saapui…

Pöytä koreaksi kekrin kunniaksi

📃 🎧   Kaipaatko piristystä syksyn pimeyden keskelle? Mitä jos järjestäisit kunnon bileet! Suomalaisesta juhlaperinteestä löytyy ikivanha, mutta mainio syy juhlia – kekri. Kekrin kunniaksi voit hyvillä mielin laittaa pöydän koreaksi, herkutella hyvällä ruoalla ja juomalla ja tarjota kestitystä myös muille. Kekri voi kuitenkin kuulostaa vähän vieraalta – millainen juhla se oikein on? Sato on valmis…

Hotelli- ja ravintolamuseo jatkaa Suomi syö ja juo -viestintää

Suomi syö ja juo on suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin juurille omistettu viestintähanke, joka kertoo tositarinoita ja mielenkiintoisia faktoja siitä, mitä, miten ja miksi Suomessa on syöty ja juotu kautta aikojen. Suomi syö ja juon käynnistivät suomalaiset museot vuonna 2012 avatakseen nykypäivän ruokailmiöiden taustoja yleisölle. ELO-säätiö kehitti Suomi syö ja juo -viestintää osana Syödään yhdessä -ilmiötä…

Suomalainen ruokakulttuuri, muutakin kuin ruskeakastiketta – mutta sitäkin! (Osa 2.)

Palataan vielä hetkeksi käsitteeseen “keittäminen”. Tarkastelit keittämistä väitöskirjassasi kehollisena, fyysisenä tekemisenä, johon liittyy monenlaisia aistihavaintoja ja niiden hyödyntämistä. Sellaisia kehollisia asioita, joita ei voi kirjoittaa resepteihin. Ei, reseptin varassahan ei voi elää. Se on kalpea ilmaisu todellisuudesta, jos näin voi sanoa. Meillä ei ole kieltä siihen, tai riittävän tarkkoja ilmaisuvälineitä joilla voisi toistaa riittäväsn tarkasti…

Suomalainen ruokakulttuuri, muutakin kuin ruskeakastiketta – mutta sitäkin! (osa 1.)

Suomalainen ruokakulttuuri on hämmästyttävän kiistelty aihe. Äärimmäisin kanta on, ettei sellaista edes ole olemassa. Tämän hankkeen edustajana on röyhistettävä rintaansa suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin puolesta – meillä ehdottomasti on molempia! Ihmiset, jotka epäilevät suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin olemassaoloa ehkä käsittävät termin kulttuuri hieman toisella tapaa. Totta onkin, että sille on olemassa useita sävyltään hieman poikkeavia…

Satokauden ruokaa, erikoisen yhteistyön tulos

Tämä on esimerkki odottamattomasta yhteistyöstä. Elokuussa 2016 julkaistaan Satokauden ruokaa -kirja, jonka kanteen kirjailijoiksi merkitään Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula ja Suomi syö ja juo -hanketta luotsaava projektitutkija Susanna Haavisto. Taustalla on koko joukko hienoja suomalaisia museoita. Tässä blogitekstissä halusimme kertoa, mistä tämä erikoinen yhteistyö sai alkunsa. Twitterissä @suomisyojajuo -tilin viesteistä näkee, että yhteistyömme ideointi alkoi…