Karjalanpaisti

Karjalanpaisti on erinomainen ikkuna suomalaiseen ruokahistoriaan monessa mielessä. Siinä tiivistyy sota-aika, sekä maatalouteen kietoutunut elämäntapa. Yksinkertaisuuden ylistys, karjalanpaisti pitää pintansa edelleen. Sen suosiosta kertoo myös sijoitus kansallisruokafinaalin kärkikastiin. Uunin paikka Suomalaisen ruokaperinteen suurin ero löytyi pitkään siitä, minkälainen uuni talossa oli. Lännessä ruoanlaittoon käytettiin erillistä leivinuunia, jota ei tavallisesti käytetty kodin lämmittämiseen. Idässä taas yksi…

Miten ravintoloissa selvittiin ennen jääkaappeja?

Satokauden päättyminen nimittäin tiesi kotikeittiöissä kiireistä aikaa. Juurekset, sienet, marjat ja liha täytyi panna visusti talteen pitkän talven varalle niin maalla kuin kaupungissa. Kotona työtä riitti jo, vaikka syöjiä oli vain pöytäkunnallinen, mutta miten satoja asiakkaita ruokkivat ruokaravintolat selvisivät talven yli ilman jääkaappeja ja pakastimia? Tässä tekstissä haluamme valottaa teille ravintoloiden kellarinovia. Apunamme kokoelmineen on…

Satokauden ruokaa, erikoisen yhteistyön tulos

Tämä on esimerkki odottamattomasta yhteistyöstä. Elokuussa 2016 julkaistaan Satokauden ruokaa -kirja, jonka kanteen kirjailijoiksi merkitään Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula ja Suomi syö ja juo -hanketta luotsaava projektitutkija Susanna Haavisto. Taustalla on koko joukko hienoja suomalaisia museoita. Tässä blogitekstissä halusimme kertoa, mistä tämä erikoinen yhteistyö sai alkunsa. Twitterissä @suomisyojajuo -tilin viesteistä näkee, että yhteistyömme ideointi alkoi…

Historiallisia härkäpapureseptejä

Härkäpapu on ensimmäinen Suomessa viljelty papulajike. Nyt se on tekemässä rytinällä paluun ruokapöytiin, eikä suotta – härkäpapu on mm. erinomainen kasviproteiinin lähde. Kiitos härkäpavun pitkän historian kotimaan kasvitarhoissa, löytyy historian keittokirjoista monenlaisia papureseptejä. Aina niissä ei eritellä mitä paputyyppiä tulee käyttää – tämä johtunee siitä, että on käytetty, mitä on sattunut olemaan kulloinkin tarjolla. Toinen…

Härkäviikot

Samaan tapaan kuin vanha kansa puhui kesän tullessa iso- ja pikkukesästä, siis kesästä ennen ja jälkeen juhannuksen, puhuttiin myös iso- ja pikkutammesta viitattaessa talveen. Pitkien joulun pyhien jälkeen seurasi työntäyteinen ajanjakso, jolloin miehet kävivät metsätöissä ja naiset tekivät esimerkiksi kankaita ja ompelivat vaatteita. Talvella ryhdyttiin jo valmistautumaan tulevaan uuteen satokauteen. Perinteisen maanviljelyn suurin haaste oli…