Leipää on syöty Suomen alueella yli tuhat vuotta. Ruisleipä mielletään usein leipäkulttuurimme vanhimmaksi leipälajiksi, mutta sen sijaan vanhin leipätyyppi täällä on ohut, kohottamaton ja hapattamaton ohraleipä. Ohra pärjäsi pohjoisen ilmasto-olosuhteissa hyvin, ja se oli tärkein viljalaji 1700-luvulle asti, jolloin rukiin viljely ohitti ohran. Ruis tuotti ohraakin parempia satoja kylmissä olosuhteissa ja tarvitsee menestyäkseen myös huomattavasti…
Kategoria: pula-ajan ruoka
Ihanat kamalat sienet
Sienet jakavat vahvasti mielipiteitä. Toiset odottavat ensimmäisten korvasienten aloittamaa sienisesonkia intohimoisesti, kun taas toisille sienet aiheuttavat suorastaan inhon väristyksiä. Sienet eivät ole historiallisestikaan olleet Suomessa koko kansan ruokaa, vaan sieni-Suomi sijoittui pitkään pääasiassa itäiseen Suomeen. Sienten erikoinen ulkomuoto ja kuin tyhjästä putkahtava kasvutapa herättivät ihmetystä ja epäluuloa monessa. Jopa ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné suhtautui…
Hätäravinnosta fine dining -annoksiin
Kun lumet sulavat ja kevätaurinko alkaa lämmittää, voi lenkkipolun varrella, pihojen laitamilla ja metsän siimeksessä huomata hentoa viherrystä. Luonnon supermarket avaa oviaan. Villiyrtti, villivihannes, horta, luonnonyrtti; rakkaalla lapsella on monta nimeä. Viime vuosina trendikkääksi tulleella villiyrttien keruulla ja käytöllä eli hortoilulla on pitkä historia. Villiyrttien keruuseen ovat ajaneet aikoinaan nälkävuodet, pula-aika, taikuus ja sairaudet. Nykypäivänä…
”Mitä perunalla on meille sanottavaa” – Perunan vaiheista ja merkityksestä Suomessa
Toisen maailmasodan aikaisessa Marttaliiton ”Mitä perunalla on meille sanottavaa” -opaslehtisessä kehotettiin turvautumaan pula-aikana perunaan, sekä annettiin ohjeita ja vinkkejä perunan käyttöön ja kasvatukseen. Perunalla on meille paljon kerrottavaa myös yltäkylläisenä nykypäivänä, sillä sen arkisen imagon taakse kätkeytyy kiinnostavaa historiaa sekä kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja ravitsemuksellisia merkityksiä. Sanonta ”jokapäiväinen leipämme” viitannee viljan määräävään asemaan ravitsemuksessamme, mutta lähes yhtä hyvin voisimme puhua ”jokapäiväisestä perunastamme”, niin oleellinen osa ruokatalouttamme se on ollut viime vuosikymmeniin saakka….
Himoittu, tarvittu ja korvattu – ruoka- ja juomavastikkeiden historiaa
Elintarvikkeiden korvikkeita on tarvittu pääasiassa erilaisten poikkeusolojen, kuten nälänhädän ja säännöstelyn aikaan. Sodat ja kylmyyden tai muuten huonojen sääolojen aiheuttama viljakato ovat olleet suurimpia syitä nälänhätiin Suomessa. Vaikka suuret nälkävuodet 1866–1868 olivat viimeinen suuri väestöä tappanut pula-aika Suomessa, on viimeisen reilun sadan vuoden aikanakin koettu pulaa eri muodoissa. Sisällissodassa 1918 ravitsemustilanne heikkeni entisestään ensimmäisen maailmansodan…
Ruisleivän pieni historia
Vanhimmat rukiin jyvät on ajoitettu yli 11 000 vuotta vanhoiksi. Välimeren alueella, esimerkiksi Turkissa ja Syyriassa, sitä pidettiin kuitenkin enemmänkin rikkakasvina. Vasta myöhemmin eurooppalaiset huomasivat rukiin arvon leipäviljana. Suomessa rukiin viljely alkoi viimeistään 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäiset arkeologiset löydöt on tehty Paimiosta. Leivän valmistus – vuoden kierto Suomalainen elämäntapa rakentui pitkään sesonkien ympärille. Ruoan…
Suomi syö ja juo 