Piparkakkujen edeltäjä hunajakakku tunnettiin jo muinaisessa Antiikin Kreikassa. Eurooppaan levittyään hunajakakun resepti muuttui mausteiseksi, ja lopulta hunaja korvautui siirapilla. Kristillinen perinne liitti piparkakkuun hengellistä symboliikkaa, sillä piparkakku nähtiin vertauskuvallisesti Kristuksen elämän leipänä. Nykyään piparit liitetään ensisijaisesti joulun herkkuihin, mutta aikaisemmin niitä leivottiin ja syötiin myös muina juhlapäivinä. Piparit tulivat meille todennäköisesti jo keskiajan lopulla, ja…
Avainsana: pyhä
Mikko päättää sadonkorjuun
Minä päivänä metsä on kuurassa lokakuussa, sinä päivänä tuokokuussa vihoittaa lehti. Tohmajärveläinen sananlasku Lokakuussa muinainen suomalaisten maatilojen väki siirtyi ulkotöistä pirtin puolelle. Alkoi puhdetöiden aika, johon kuului esimerkiksi puuvillan ja villan työstäminen ensin langaksi, sitten kankaaksi ja lopulta vaatteiksi. Ruokavuoden kannalta nyt ajankohtaista oli korjatun sadon ahkera ja huolellinen säilöminen. Katseet kääntyivät myös metsämaille, kun…
Suomi syö ja juo 