Rasvassa räiskyvät ja rapeaksi paistuvat letut kuuluvat tavalla tai toisella lähes kaikkien suomalaisten ruokamuistoihin. Herkusta on monta eri versiota ja sille on monta nimeä, mutta yhteistä on lettuihin liittyvien muistojen lämpö ja nostalgia. Räiskäle, lätty, ohukainen – rakkaan ruoan monta nimeä Letuilla on ympäri Suomen monta eri nimitystä murrealueelta toiselle. Tämä kertoo niiden tärkeästä asemasta…
Avainsana: nostalgia
Sateenkaarivoileivistä hummuskakkuun – voileipäkakku ennen ja nyt
📃 🎧 ”Voileipäkakku on tullut taas muotiin.” Lause voisi olla lehdistä viime vuosilta, mutta onkin vuodelta 1976. Voileipäkakut tulevat epäsäännöllisen säännöllisesti uudestaan muotiin ja trendienkin välillä ne ovat perinteinen osa etenkin kevään ja kesän juhlatarjoiluja. Mutta milloin idea voileipäkakkuun oikeastaan syntyi ja millainen on sen historia Suomessa? 1940-luvulla ilmestyivät ensimmäiset reseptit Ruotsissa, mistä voileipäkakku saapui…
Kouluruokana tänään: köyhäinkeittoa ja ilmiöoppimista
📃 🎧 Kouluissa tarjotaan Suomessa päivittäin lämmin, riittävä, monipuolinen ja ravitseva ruoka kaikille lapsille. Ilman erillismaksua ja riippumatta siitä, millainen tulotaso lapsen perheellä on. Suomalainen kouluruokailu täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja siihen sisältyy monen tasoisia kerrostumia. Pureudutaan hieman syvemmälle. Ruoka ei ole itsestäänselvyys Koulun ja kouluruokailun juuret johtavat kahden sadan vuoden taakse, jolloin aikuistenkin…
Mustikkapiirakan historia
Mustikkapiirakka selvisi ainoana jälkiruokana Kansallisruoka -äänestyksen kahdentoista finalistin joukkoon. Marjasesongin kuningatar tuntuu itsestään selvältä valinnalta arjen herkuksi ja juhlapöytään, mutta sen syntyperä on mysteeri – mikä on mustikkapiirakan historia? Metsän tervanmusta aarre Vielä ennen 1800-lukua mustikka hävisi suosiossa puolukalle. Puolukkaa säilöttiin talven varalle, mutta mustikkaa vain harvoin. Tummiin marjoihin liittyi myös taikauskoa. Uskottiin esimerkiksi, että…
Suomalainen ruokakulttuuri, muutakin kuin ruskeakastiketta – mutta sitäkin! (Osa 2.)
Palataan vielä hetkeksi käsitteeseen “keittäminen”. Tarkastelit keittämistä väitöskirjassasi kehollisena, fyysisenä tekemisenä, johon liittyy monenlaisia aistihavaintoja ja niiden hyödyntämistä. Sellaisia kehollisia asioita, joita ei voi kirjoittaa resepteihin. Ei, reseptin varassahan ei voi elää. Se on kalpea ilmaisu todellisuudesta, jos näin voi sanoa. Meillä ei ole kieltä siihen, tai riittävän tarkkoja ilmaisuvälineitä joilla voisi toistaa riittäväsn tarkasti…
Suomi syö ja juo 