Joulun etukäteisjuhlia tunnetaan myös muualla, mutta erityisesti Suomessa pikkujoulusta on tullut nykyään jopa useamman kuukauden kestävä ajanjakso. Kaamoksen karnevaali, kuten kansatieteilijä Sirpa Karjalainen on sitä kuvannut. Jouluun sekä sen odotukseen kuuluu niin maallisia kuin kirkollisia aineksia. Tässä blogitekstissä keskitytään pikkujoulunvieton maallisiin iloihin. Joulu aikaistuu vuosi vuodelta? Pikkujoulu vakiintui terminä 1900-luvun alussa, ja sitä on Suomessa…
Avainsana: juomakulttuuri
Cocktail-aika
Cocktailia voi luonnehtia juomasekoitukseksi, joka koostuu useasta eri juomasta. Tyypillisiin aineksiin lukeutuvat ginin, viskin ja rommin lisäksi liköörit sekä virvoitusjuomat ja muut alkoholittomat juomat sekä mausteet. Baarimestarin käsikirjan (1980) mukaan juomasekoitukset voidaan ryhmitellä eri luokkiin muun muassa valmistustavan, sokeripitoisuuden ja alkoholipitoisuuden mukaan. Cocktailien kuluttajalle ryhmittelyistä havainnollisin on juomasekoitusten luokittelu koon mukaan: mitä enemmän juoma sisältää…
Kupillinen historiaa eli kahvi Suomessa
Se pitää sadoilletuhansille suomalaisille seuraa aamun ensi hetkistä lähtien ja kuuluu osaksi aterioita niin arjessa kuin juhlassa. Kahvi saapui Suomeen 1700-luvulla, ja on vuosisatojen vaihtuessa kohonnut koko kansan kestosuosikiksi: juodaanhan Suomessa kahvia asukasta kohti eniten maailmassa. Kahvi saapuu Suomeen Suomen alueelle 1700-luvulla saapuessaan kahvi oli ylellisyystuote, jonka maahantuontia ja kulutusta säännösteltiin. 1700-luvulta 1800-luvun alkuun Ruotsi-Suomessa…
Loppukesän punainen herkku
Hämyinen kesäilta, lyhdyin valaistu pihamaa sekä ulos kannetuilla pöydillä kohoavat punaiset keot kutsuvat luokseen iloisia juhlijoita laulamaan ja nauttimaan yhdestä vuoden odotetuimmasta kausiherkusta. Rapujuhlat ovat vakiintuneet suomalaiseen juhlakulttuuriin vähitellen 1800-luvun lopulta lähtien eivätkä ne vieläkään ole kaiken kansan kesäperinne. Silti he, jotka rapujuhlia vuotuisesti viettävät, suhtautuvat saksikätisiin herkkuihin intohimolla. Rapujuhlaperinne onkin täynnä ohjeita, sääntöjä ja…
Suomen tie maitomaaksi
Suomea pidetään maitomaana. Maito on kuulunut itsestään selvästi ruokapöytäämme niin kotona, koulussa kuin työpaikkojen lounaspöydissäkin. Lievän päälle laitetaan voita ja juustoa. Maito, juusto voi – kovan kunnon toi, oli kaikille tuttu mainoslause 1970- 1980 -luvulla, kun maitotuotteita mainostettiin huippu-urheilijoidemme kasvoilla ja heidän urheilusaavutuksillaan. Lehmät kesäisellä laitumella ja maitolaiturit tien varressa puolestaan kuuluvat maaseudun nostalgiseen maisemakuvastoomme….
Kolmostuoppi – katoavaa perinnettä?
Kun englantilaisen pubin hanoissa tarjolla on bitteriä, lageria ja stoutia, on suomalaisissa hanoissa perinteisesti “kolmosta” ja “nelosta”. Oluttyypit on pohjoismaiseen tapaan määritellyt alkoholilainsäädäntö. Keskiolut, keskiketterä, kepardi, mökäöljy. Suomalaisella juomainstituutiolla on monta nimeä, eikä ihme. Vuoden 1969 keskiolutlaki toi keskioluen kuppiloihin ja maitokauppoihin ympäri Suomen. Alkoholipoliittisesti määritelty juomatyyppi on saanut ympärilleen oman ravintolatyypin, lukuisia lempinimiä ja…
Olut on joulun juoma!
Olut on suomalaisten suosikkijuoma, niin arjessa kuin juhlassa. Joulu taas on yksi suurimmista juhlistamme, jonka perinteet juontavat kauas pakanalliseen aikaan, ja jo sieltä asti olut on ollut juhlan yksinoikeutettu juomakuningas. Jouluoluen pitkät perinteet Kaikissa Pohjoismaissa jouluoluen juonti on hyvin vanha perinne. Jouluoluen panemiseen ja nauttimiseen liittyi monenlaisia loitsuja ja taikoja. Usein sanottiin, että joulua ei…
Pöytä koreaksi kekrin kunniaksi
📃 🎧 Kaipaatko piristystä syksyn pimeyden keskelle? Mitä jos järjestäisit kunnon bileet! Suomalaisesta juhlaperinteestä löytyy ikivanha, mutta mainio syy juhlia – kekri. Kekrin kunniaksi voit hyvillä mielin laittaa pöydän koreaksi, herkutella hyvällä ruoalla ja juomalla ja tarjota kestitystä myös muille. Kekri voi kuitenkin kuulostaa vähän vieraalta – millainen juhla se oikein on? Sato on valmis…
Hotelli- ja ravintolamuseo jatkaa Suomi syö ja juo -viestintää
Suomi syö ja juo on suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin juurille omistettu viestintähanke, joka kertoo tositarinoita ja mielenkiintoisia faktoja siitä, mitä, miten ja miksi Suomessa on syöty ja juotu kautta aikojen. Suomi syö ja juon käynnistivät suomalaiset museot vuonna 2012 avatakseen nykypäivän ruokailmiöiden taustoja yleisölle. ELO-säätiö kehitti Suomi syö ja juo -viestintää osana Syödään yhdessä -ilmiötä…
Viilin historia
Oletko koskaan ajatellut, että lehmän maito on sesonkituote? Nykyään tuttu tölkki odottaa jääkaapissa aamusta toiseen, mutta tuoretta maitoa juhlittiin vielä 1800-luvulla kuin uusia perunoita nykyään. Maidon sesonkiluonne liittyi karjatalouden vuodenkiertoon ennen 1900-luvun alussa tapahtuneita maatalouden kehitysaskelia. Niitä ennen lehmät menivät umpeen talvella; niiltä ei herunut maitoa. Vasikoita syntyi tavallisesti kerran vuodessa, keväisin. Silloin saatiin taas…
Hörpyn verran sahdin historiaa
Pienpanimot kasvattavat suosiotaan kiihtyvällä tahdilla. Erilaisia oluttyyppejä löytyy myös historian kirjoista koko joukko. Tuon joukon takariveiltä uuteen suosioon on nousemassa perinteinen sahti. Tässä siis uusille ja vanhoille ystäville pieni hörppy sahdin historiaa! Oluella on ollut roolinsa suomalaisessa arjessa ja juhlassa. Laimeampana sitä on tarjoiltu ruokapöydissä ja talkoojuomana, ja vahvempi olut kuului juhlaan. Hautajaisolutta pidettiin jopa niin…
Glögin historiaa
Mausteisena hehkuva juoma tuo välittömästi joulun tunnelman. Glögi saapui meille Ruotsin kautta 1900-luvun alkuvuosina. Ensimmäisenä se levisi länsirannikolle, missä sitä valmistettiin ruotsinkielisten perheiden kodeissa. Erään tarinan mukaan glögi tuli Suomeen erään diplomaatin rouvan tuliaisina, hän oli nimittäin ihastunut siihen kovin ollessaan Tukholmassa. Suomen kielen sana glögi on myös tullut ruotsin kielen sanasta glögg, joka taas…
Suomi syö ja juo 