Historiallisia härkäpapureseptejä

Härkäpapu on ensimmäinen Suomessa viljelty papulajike. Nyt se on tekemässä rytinällä paluun ruokapöytiin, eikä suotta – härkäpapu on mm. erinomainen kasviproteiinin lähde. Kiitos härkäpavun pitkän historian kotimaan kasvitarhoissa, löytyy historian keittokirjoista monenlaisia papureseptejä.

Aina niissä ei eritellä mitä paputyyppiä tulee käyttää – tämä johtunee siitä, että on käytetty, mitä on sattunut olemaan kulloinkin tarjolla. Toinen syy on, että härkäpavulla on ollut monta eri nimeä aikojen saatossa. Ota tästä uudempien papuherkkujen rinnalle kokeiluun pari perinteisempää reseptiä!

Papurokka

2 dl härkäpapuja
600g sianlihaa
2 l vettä
2 tl suolaa
ohraryynejä

Jos käytät kuivattuja papuja, laita ne edellisenä iltana likoamaan. Kaada seuraavana päivänä vesi pois. Keitä pavut, ja kaada keitinvesi sitten pois. Lisää nyt uuteen veteen pavut, lihat, suola sekä ohraryynit. Keitä 3-4 h.

Papupuuro

2 1/2 – 3l vettä
3 dl kuivattuja härkäpapuja
2 dl ohra- tai ruisjauhoja
1 2/2 tl suolaa

Liota pavut ja keitä liotusvedessä melkein kypsiksi, kaada vesi pois. Lisää jauhot ripotellen ja hyvin sekoittaen. Jos käytät ohrajauhoja, keitä 1/2 h, jos taas ruisjauhoja niin koko tunti. Mausta suolalla. Syö kuumana tai kylmänä maidon tai piimän kanssa.

 Papukaali 

Keräkaalia (keräkaali oli keitettyä, suolaan säilöttyä kaalia – paras nykyvastine voisi olla hapankaali)
Härkäpapuja
Makulientä varten sianpää ja -sorkkia (tai lihalientä).
Keitä pavut yhdessä makuluiden (tai lihaliemen) kanssa. Huuhtele säilötystä kaalista liika suola pois.  Joskus liemi tehtiin myös maidosta, varsinkin jos lihalientä ei ollut.

Isoäidin hernelaatikko
Tässä reseptissä alkujaan käytetään herneitä, mutta epäilemättä tilalle voisi sovitella myös härkäpapua – miksipäs ei!

1 l herneitä
2 dl riisi- tai ohraryynejä
1/2 l maitoa
1 dl voita
paljon sipulia
1 dl rusinoita
1 dl siirappia
1 kananmuna
suolaa maun mukaan

Laita herneet ja ryynit turpoamaan edellisenä päivänä. Keitä ne sitten puolikypsiksi. Ruskista sipulit. Sekoita aineet keskenään, lisää lopuksi kananmuna. Paista 170 asteessa noin tunnin verran. Tarjoa voisulan ja puolukkahillon kanssa


 

Keuruun Maa- ja kotitalousnaiset, Varituisia ja hapankaalia: vanhoja ruokatapoja ja tottumuksia Keuruulla, 1986, Keurusprint Oy, Keuruu.

Kolmonen, Jaakko. Suomen pitäjäruoat, 1986, Patakolmonen O, Helsinki.

Lampinen, Aino. Ruokia ja ruokataloutta Keski-Suomesta, 1980, julkaisijana Keski-Suomen Marttapiiriliitto ry, Gummerus Oy: Jyväskylä.

Kuva Wikimedia Commons, Public Domain https://goo.gl/yeEZsn

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s