Kuule, sinä taidat tykätä ruuasta? Tykkää vaan se on hyvä. Minun kai täytyy opetella laittamaan oikeita raritétia vai kuinka? Minä niin mielelläni laittaisin sinulle ruokaa. – Hm! Eikö hassua?Aino Järnefelt Jean Sibeliukselle kihlausaikana 1892. Aino ja Jean Sibeliuksen ensimmäinen yhteinen koti oli vuokrattu huoneisto Vladimirinkadulla Helsingissä, jonka he vuokrasivat häämatkalta palattuaan. Yhdessä apulaisen kanssa Aino…
Kategoria: ruokakulttuuri
Kuplivaa terveyttä, eksotiikkaa ja kesähetkiä
Alla människor i hela världen törsta. Alla längta efter en god, skön dryck till njutning och glädje. Ni också gör det, inte sant? Vad säger Ni då om en dryck, som har champagnens milda, friska smak och dess utseende? En dryck, som kan släcka Er törst och fylla Er med tillfredsställelse. (Suomeksi: Kaikki ihmiset maailmassa…
Missä sinun leipäjuuresi ovat?
Leipää on syöty Suomen alueella yli tuhat vuotta. Ruisleipä mielletään usein leipäkulttuurimme vanhimmaksi leipälajiksi, mutta sen sijaan vanhin leipätyyppi täällä on ohut, kohottamaton ja hapattamaton ohraleipä. Ohra pärjäsi pohjoisen ilmasto-olosuhteissa hyvin, ja se oli tärkein viljalaji 1700-luvulle asti, jolloin rukiin viljely ohitti ohran. Ruis tuotti ohraakin parempia satoja kylmissä olosuhteissa ja tarvitsee menestyäkseen myös huomattavasti…
Identiteetti lautasella
Ruoka on paljon muutakin, kuin polttoainetta. Ruoan kautta määrittelemme ihmisryhmiä sekä itseämme suhteessa muihin. Ruoka voi merkitä kuulumista johonkin ihmisryhmään, se voi merkitä terveyttä ja kauneutta tai se voi merkitä turvallisuutta tai oikeudenmukaisuutta. Olemme esimerkiksi tottuneet jakamaan alueelliset keittiöt suhteellisen tarkasti valtioiden rajoja myötäillen, tiedostamme, miten syödään terveellisesti, ainakin teoriassa ja monet kokevat kotimaassa tuotetun…
Opiskelun eväät
”Usein tapaa ylioppilaita, jotka nauttivat vain yhden kunnollisen aterian päivässä. Monella ylioppilaalla ei näytä olevan mitään käsitystä siitä, kuinka tärkeä terveenä säilymisen ja hyvän työkunnon ehto riittävä, tarkoituksenmukainen ravinto on. Monessa tapauksessa myös pyrkimys velkataakan supistamiseen johtaa siihen, että koetaan ruokamenojen suhteen tulla toimeen niin vähällä kuin suinkin on mahdollista.” Kuten tästä vuonna 1938 Ylioppilaslehdessä…
Tähtien loistetta – Mitä tekemistä renkailla on gourmetruoan kanssa?
Turussa järjestetään 12.6.2023 tilaisuus, jossa julkistetaan vuoden 2023 Pohjoismaiden Michelin-tähdet sekä muut Michelin-oppaan tunnustukset ja palkinnot. Tilaisuus on historiallinen, sillä se on ensimmäinen kerta, kun julkistaminen tapahtuu Suomessa. Mutta mistä Michelin-tähdissä oikein on kyse? Miten ne liittyvät samannimisiin renkaisiin? Ja minkälainen on tähtijärjestelmän historia niin Suomessa kuin laajemminkin? Tähdet syttyvät: Järjestelmä synty ja kehitys Michelin-tähdet…
Ruokaa ja juomaa iholla – tatuointeja näyttelyssä
Miksi joku tatuoi pohkeeseensa avokadon, toinen käsivarteensa maitotölkin ja kolmas vatsaansa pizzan? Hotelli- ja ravintolamuseon FOOD TATTOO -näyttely esittelee ruokaan ja juomaan liittyviä tatuointeja sekä tarinoita siitä, miksi tatuoinnit ovat kantajansa iholle päätyneet. Näyttelyn asiantuntijana toimi sosiaali- ja kulttuuriantropologi Suvi Jaakkola. Jaakkolan mukaan tatuoinneiksi iholle päätyvät yleensä rakastetut ja arvostetut asiat. Jos oma intohimo on…
Edustusruokia presidentille Motin keittiöstä 1960-luvulla
Artikkeli on julkaistu alun perin Hotelli- ja ravintolamuseon Hopeatarjotin-lehden numerossa /2002. ”Miksikö Motista tuli presidentin keittiö? Koska Motissa ruoka oli aina onnistunutta ja hyvää”, Motin entinen keittiöpäällikkö Erkki Markamo kertoo. Motissa suunniteltiin ja valmistettiin Presidentti Urho Kekkosen järjestämien virallisten lounaiden ja päivällisten lisäksi myös monet Tamminiemessä, suurlähetystöissä ja metsästysmajoilla pidetyt privaattitilaisuudet. Ravintola sai julkisuutta ja…
Roskakalako – kirjoituksia kaloista ja ruoan historiasta Suomessa
Suomalaisen ruokakulttuurin ’kuumana perunana’ roskakala on ristiriitojen kyllästämä aihe, joka herättää kiivaita tunteita. Pohtimalla, miksi osaa Suomen kalastosta on pidetty hyödyttömänä ja arvottomana, toisin sanoen roskana[1], pyrin perkaamaan suomalaisen yhteiskunnan suurten valtiollisten tapahtumien varjoon jäänyttä arkista aihetta. Se, miksi eri kalalajeja on käytetty tai hyljeksitty ruokana suomalaisessa yhteiskunnassa, selittyy osin alueellisilla eroilla, osin yhteiskunnan modernisaation…
Fredrika Runebergin persialainen kastike
Allekirjoittanut pitää kovasti Runebergin tortuista, mutta tänään haluan puhua jostakin muusta. Puhutaan Fredrikasta, ja Fredrikan keittokirjasta, ja ennen kaikkea valmistetaan kastike, joka on suoraan kansallisrunoilijamme pöydästä. Kokki, emäntä, vaimo, kirjailija Fredrika Runeberg (1807-1879) on ristiriitainen hahmo. Naisasianainen, joka vietti suurimman osan elämästään kodin hengettärenä. Runoilija, joka poltti omia teoksiaan. Kirjailija, jonka ainoa tässä blogissa käsiteltävä…
Kun suomalainen sushin löysi
Sushi lienee japanilaisen ruokakulttuurin tunnetuin herkku. Sen alkujuuret kuitenkin ovat Koillis-Aasian vuoristokylien tavassa säilöä kalaa fermontoituneeseen riisiin. Japanilaisen sushin tunnusomaiset piirteet ovat etikoitu tahmainen riisi, tuore kala ja äyriäiset sekä merilevä. Osoitus sushin muuntautumiskykyisestä perinteestä on muun muassa 1970-luvulla yhdysvaltalaiseen makuun kehitelty california roll. Hotelli Torni on edelläkävijä Suomalaiset ravintolat tarjoilivat pitkään pelkästään länsimaalaista ruokaa….
Vehnän, rasvan ja sokerin suloinen liitto – pulla
Kun puhutaan pullasta, ajattelee yksi korvapuustia, toinen dallaspullaa ja kolmas pullapitkoa. Tai pikkupullia, rusinapullia, voisilmäpullia, bostonkakkuja, pullakransseja, laskiaispullia, baboja tai kulitsoita. Eikä sovi unohtaa rahka- tai kookospullaa. Tai pullavanukasta ja köyhiä ritareita. Lista on loputon! Ylellisyydestä arkeen Pulla, vehnänen, nisu tai kahvileipä eri muodoissaan on nykyään aivan arkinen leivonnainen. Sen sisuksista löytyy kuitenkin lukuisia ajallisia,…
Suomi syö ja juo 