Long drink, lonkero, lonkku, betonivesi, iso harmaa

Lonkero on jakanut mielipiteitä koko lähes 70-vuotisen taipaleensa ajan. Nykyään sitä saa ruokakaupoistakin, mutta alun perin tätä juomasekoitusta oli tarkoitus anniskella vain Helsingin olympialaisten aikana. Samalla sallittiin ensimmäistä kertaa myös tarjoilu baaritiskin äärellä. Vuonna 1951 elettiin kiihkeää Helsingin olympialaisten suunnittelun aikaa ennen seuraavan vuoden heinäkuun h-hetkeä. Olympialaisista ennakoitiin yleisömenestystä ja pelättiin, että ravintoloissa ei ole…

Loppukesän punainen herkku

Hämyinen kesäilta, lyhdyin valaistu pihamaa sekä ulos kannetuilla pöydillä kohoavat punaiset keot kutsuvat luokseen iloisia juhlijoita laulamaan ja nauttimaan yhdestä vuoden odotetuimmasta kausiherkusta. Rapujuhlat ovat vakiintuneet suomalaiseen juhlakulttuuriin vähitellen 1800-luvun lopulta lähtien eivätkä ne vieläkään ole kaiken kansan kesäperinne. Silti he, jotka rapujuhlia vuotuisesti viettävät, suhtautuvat saksikätisiin herkkuihin intohimolla. Rapujuhlaperinne onkin täynnä ohjeita, sääntöjä ja…

Hätäravinnosta fine dining -annoksiin

Kun lumet sulavat ja kevätaurinko alkaa lämmittää, voi lenkkipolun varrella, pihojen laitamilla ja metsän siimeksessä huomata hentoa viherrystä. Luonnon supermarket avaa oviaan. Villiyrtti, villivihannes, horta, luonnonyrtti; rakkaalla lapsella on monta nimeä. Viime vuosina trendikkääksi tulleella villiyrttien keruulla ja käytöllä eli hortoilulla on pitkä historia. Villiyrttien keruuseen ovat ajaneet aikoinaan nälkävuodet, pula-aika, taikuus ja sairaudet. Nykypäivänä…

Suomen tie maitomaaksi

Suomea pidetään maitomaana. Maito on kuulunut itsestään selvästi ruokapöytäämme niin kotona, koulussa kuin työpaikkojen lounaspöydissäkin. Lievän päälle laitetaan voita ja juustoa.  Maito, juusto voi – kovan kunnon toi, oli kaikille tuttu mainoslause 1970- 1980 -luvulla, kun maitotuotteita mainostettiin  huippu-urheilijoidemme kasvoilla ja heidän urheilusaavutuksillaan. Lehmät kesäisellä laitumella ja maitolaiturit tien varressa puolestaan kuuluvat maaseudun nostalgiseen maisemakuvastoomme….

Muuttuva joulupöytä kertoo historiasta

Suomalainen joulupöytä on nykymuodossaan kansainvälisessäkin vertailussa varsin runsas ja monimuotoinen. Joulupöydässä on tavallisesti monenlaisia ruokia ja ruokamäärät ovat suuria. Osa jouluruoista on myös sellaisia, ettei niitä syödä juuri muulloin kuin jouluna. Jouluruokien lyhyt historia Jouluruoat myös toistuvat melko samanlaisina vuodesta toiseen, joten niiden kohdalla voi helposti ajatella, että ne olisivat ikiaikaisia. Todellisuudessa monet jouluruoat ovat…

Sahti – suomalaisen olutkulttuurin helmi

Arkeologien mukaan olut on vanhimpia, ellei jopa vanhin ihmisten tuntemista alkoholijuomista. Olutta on valmistettu yhtä pitkään kuin on viljelty maata. Suomessa ohranviljely alkoi jo noin 6000 vuotta sitten, joten on luultavaa, että jonkinlaista olutta täällä on valmistettu jo tuhansia vuosia. Oluiden laaja kirjo ei horjuta peruslagerin asemaa Nykyisin erilaisia oluita löytyy maailmasta valtava määrä, ja…

Anteeksi, tarjoilija! Keitossani on hyönteinen

📃 🎧 Hyönteisruoka on 2010-luvulla ollut usein esillä suomalaisissa uutisotsikoissa lähinnä pienen piirin hieman eksentrisenä harrastuksena. Turun yliopiston vuonna 2016 toteuttaman kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista oli kuitenkin kiinnostunut hyönteisruuasta ja jopa puolet vastanneista oli valmis ostamaan hyönteisruokaa, jos sitä saisi kaupoista. Syyskuussa 2017 Suomi muutti EU:n uuselintarvikeasetuksen tulkintaa niin, että se sallii kokonaisten hyönteisten myymisen…

”Mitä perunalla on meille sanottavaa” – Perunan vaiheista ja merkityksestä Suomessa

Toisen maailmasodan aikaisessa Marttaliiton ”Mitä perunalla on meille sanottavaa” -opaslehtisessä kehotettiin turvautumaan pula-aikana perunaan, sekä annettiin ohjeita ja vinkkejä perunan käyttöön ja kasvatukseen. Perunalla on meille paljon kerrottavaa myös yltäkylläisenä nykypäivänä, sillä sen arkisen imagon taakse kätkeytyy kiinnostavaa historiaa sekä kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja ravitsemuksellisia merkityksiä. Sanonta ”jokapäiväinen leipämme” viitannee viljan määräävään asemaan ravitsemuksessamme, mutta lähes yhtä hyvin voisimme puhua ”jokapäiväisestä perunastamme”, niin oleellinen osa ruokatalouttamme se on ollut viime vuosikymmeniin saakka….

Himoittu, tarvittu ja korvattu – ruoka- ja juomavastikkeiden historiaa

Elintarvikkeiden korvikkeita on tarvittu pääasiassa erilaisten poikkeusolojen, kuten nälänhädän ja säännöstelyn aikaan. Sodat ja kylmyyden tai muuten huonojen sääolojen aiheuttama viljakato ovat olleet suurimpia syitä nälänhätiin Suomessa. Vaikka suuret nälkävuodet 1866–1868 olivat viimeinen suuri väestöä tappanut pula-aika Suomessa, on viimeisen reilun sadan vuoden aikanakin koettu pulaa eri muodoissa. Sisällissodassa 1918 ravitsemustilanne heikkeni entisestään ensimmäisen maailmansodan…

Kupliva ilo – kuohujuomien historiaa Suomessa

“Nautinto ilman samppanjaa on keinotekoista.” – Oscar Wilde “Juon samppanjaa vain kahdessa tilanteessa; kun olen rakastunut ja silloin kun en ole.” – Coco Chanel  “Tulkaa pian, maistan tähdet!” – Munkki ja kellarimestari Dom Pérignonin väitetään sanoneen maistettuaan ensi kerran kehittämäänsä samppanjaa. Samppanjan ylimaallisia ominaisuuksia ylistäviä legendaarisia lainauksia tunnetaan kymmeniä. Samppanja on erityisellä menetelmällä valmistettua kuohuviiniä, jota tuotetaan Ranskan…

Ruotsinparhaat, masaliisat, mockarutor

📃 🎧 Pula-ajasta pulla-aikaan Suomalainen ruokakulttuuri vapautui ja monipuolistui 1950-luvulla sodan aiheuttaman pula-ajan ja säännöstelyn jälkeen. Kaupungistuminen, elintason kohoaminen ja naisten työssäkäynnin yleistyminen vaikuttivat myös suomalaisten ruokasuhteeseen. Elintarvikkeiden ja raaka-aineiden saatavuus parani. Samalla alkoi sokerin ja vehnän kulutuksen nopea kasvu. Vielä vuosisadan alussa kahvileivän ja leivonnaisten tarjoaminen kahvipöydässä oli ollut mahdollista vain varakkaammissa talouksissa. Kahvin vapautuminen…

Hotelli- ja ravintolamuseo jatkaa Suomi syö ja juo -viestintää

Suomi syö ja juo on suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin juurille omistettu viestintähanke, joka kertoo tositarinoita ja mielenkiintoisia faktoja siitä, mitä, miten ja miksi Suomessa on syöty ja juotu kautta aikojen. Suomi syö ja juon käynnistivät suomalaiset museot vuonna 2012 avatakseen nykypäivän ruokailmiöiden taustoja yleisölle. ELO-säätiö kehitti Suomi syö ja juo -viestintää osana Syödään yhdessä -ilmiötä…